Jälkivaatimus
"Satuin aika hyvin, kun olin ostamassa heroiinia."
Jätän tämän tähän, tiedän mistä milloin sopii mainita
Esiin nostetaan aina se, mille vähiten huomiota haen
Minussa ei mitäänvikaa! Se mitä näet on pintalikaa vain
refrain:
Kahvi valuu hitaasti sormiani pitkin
Kahvi valuu hitaasti Sormiani pitkin
Ääninauhaa liimasin ja nopeasti litkin
Kahvi valui hitaasti kasvojani pitkin
Pyöreät esineet valuu nurkkaan, pää on jalkoja korkeammalla
Luulin olevani hereillä kunnes heräsin, tuo tuokio on sen lainen
Kaariin laajempiin en keskittynyt, tai jäänyt mistään pois
Suupielissä kuivaa maitoa - vaatenukka on pahinta
refrain
Alaston koira katsahtaa!
Unissaan läikkyy, näkee parastaan
Vastaa sanoistaan
Kaatuu kasaan, vaatimattomuus kerjää kunniaa
"Kaikki tai edes jotain!" ...kuulen puhetta, voin selittää
Houkuttelen pienen lapsen rantaan, törmä on sortumassa
Kevät peittää, kevät paljastaa, ehdin kesän alta pois
Perustun uskomuksiin - nauran lapsellisuudelleni
refrain
Avaimenperiä on liikaa!
toiset viheltää, toiset vastaa siihen
Ilmatteeksi monen saa
Tiedolta en välty, ensimmäinen vaihtoehto tulee mieleen
Exigência Final
"Aconteceu que eu estava bem, quando fui comprar heroína."
"Vou deixar isso aqui, sei quando é a hora certa de mencionar."
"Sempre trazem à tona aquilo que menos quero que notem."
"Não tem nada de errado comigo! O que você vê é só sujeira na superfície."
"refrão:"
"O café escorre devagar pelos meus dedos."
"O café escorre devagar pelos meus dedos."
"Colei a fita e bebi rápido."
"O café escorreu devagar pelo meu rosto."
"Objetos redondos escorrem para o canto, a cabeça está mais alta que os pés."
"Achei que estava acordado até que acordei, aquele momento é assim."
"Não me concentrei em arcos mais amplos, nem perdi nada."
"Com leite seco nos cantos da boca - a pelúcia é a pior parte."
"refrão"
"Um cachorro pelado dá uma olhada!"
"Sonhando, ele vê o seu melhor."
"Responde às suas palavras."
"Cai em pedaços, a modéstia implora por honra."
""Tudo ou pelo menos algo!" ...ouço conversas, posso explicar."
"Atraio uma criança pequena para a praia, a maré está prestes a desabar."
"A primavera cobre, a primavera revela, consigo escapar do verão."
"Baseio-me em crenças - rio da minha infantilidade."
"refrão"
"Tem chaveiros demais!"
"Uns assobiam, outros respondem."
"Muitos são de graça."
"Não consigo escapar do conhecimento, a primeira opção vem à mente."
Composição: Tommi Liimatta, Aake Otsala