Armo
Pohjaan nyt kosketat
Kulminaatiossa kateuden
Illan viimeinen henkäys kuiskaa
Tiesi päähän tulleen
Askel vain ja karkaat kauas
Spektaakkeliin vaitonaisuuden
Valtakunnassa sokeiden
Kuninkaana nähdä saat
Lahja sortajan hetkessä haipuu
Tanssi viimeinen lopuillaan on
Heikoilla ja väsyneillä
Armoni rakennan
Käsistäsi kovista
Ei synny niitä auroja,
Joiden kaivanteissa satoa
Akanoista siitetään
Tämä pelto on liian runsas
Ivasi innoittaa
Tästä huomennakin niittäisit
Jos sieluani kyntäisit
Lahja sortajan hetkessä haipuu
Tanssi viimeinen lopuillaan on
Heikoilla ja väsyneillä
Armoni rakennan
Graça
Você toca o chão agora
No clímax da inveja
O último suspiro da noite sussurra
Que você chegou ao fim
Um passo e você foge longe
Para o espetáculo do silêncio
No reino dos cegos
Como rei, você pode ver
O presente do opressor se esvai
A última dança está no fim
Para os fracos e cansados
Eu construo minha graça
Das suas mãos duras
Não nascem aqueles arados,
Cujo solo é cultivado
Com a colheita de grãos
Este campo é abundante demais
A zombaria inspira
Você ainda colheria amanhã
Se você arasse minha alma
O presente do opressor se esvai
A última dança está no fim
Para os fracos e cansados
Eu construo minha graça