Koti-ikävä
Mihin ikinä meen
Se tarttuu takinliepeeseen
En pysty pakenemaan
Melankoliaa
Mitä ikinä teen
Se astuu sisään huoneeseen
Ja soittaa kitaralla
Pientä bossanovaa
Pikajuna yössä kiitää halki tropiikin
Unen läpi kuulen äänet oudon musiikin
Väsynyttä päätä vieraat kuvat kuljettaa
On kauas taakse jäänyt kotimaa
Menen minne vaan
Se minut aina kiinni saa
Ei sitä läheltä nää
Koti-ikävää
Saudade de Casa
Pra onde eu for
Isso gruda na minha jaqueta
Não consigo escapar
Da melancolia
O que quer que eu faça
Isso entra no meu quarto
E toca no violão
Um pouco de bossa nova
O trem rápido à noite corta o trópico
Através do sonho, ouço sons de uma música estranha
Imagens estranhas levam minha cabeça cansada
Meu país ficou pra trás
Vou pra onde eu quiser
Isso sempre me pega
Não dá pra ver de perto
A saudade de casa