Ensimmäinen
Sateessa kuljen katuja
Ja sepittelen satuja sinusta
Eteiseen jätin varjon
Ei haittaa vaikka kastunkin
Vaik' lätäkköihin astunkin, ulos jään
Haaveilen stockalta asemalle
Jatkan vielä kun meen puistoon päin
Kaikki hyvin luistaa, silti sua mietin
Pitääkö mun muistaa mitä taakse jätin?
Unohdan, arvaan sen
Sade huuhtoo entisen
Asfaltti kiiltää vedestä
Mä tarttuisin sua kädestä kiinni
Jos olisit vain tässä
Mut nyt kävelen yksinään
Mielikuvissani nään sinut
Sinne jäivät valkeet lumihanget
Ja sinä pettyneenä seisomaan
Täällon jutut aivan toisin
Kuin eri elämää
Ja vaikka olet kaikista suloisin
Kuitenkin joudun menneet jättämään
Primeiro
Caminhando pelas ruas na chuva
E inventando histórias sobre você
Deixei sua sombra na entrada
Não tem problema se eu me molhar
Mesmo que eu pise em poças, fico aqui fora
Sonho em ir da loja até a estação
Continuo enquanto vou em direção ao parque
Tudo flui bem, mas ainda penso em você
Preciso lembrar do que deixei pra trás?
Esqueço, acho que sim
A chuva leva o que era antes
O asfalto brilha com a água
Eu seguraria sua mão
Se você estivesse aqui
Mas agora estou caminhando sozinho
Na minha imaginação, eu vejo você
Ficaram para trás os brancos montes de neve
E você, decepcionada, parada
Aqui as coisas são bem diferentes
Como se fosse outra vida
E mesmo que você seja a mais doce de todas
Ainda assim, tenho que deixar o passado para trás