Verenjano
Kuunsäteet valaisevat
Monumentaaliset korvet
Se saapuu taas saalistamaan
Jano yö yöltä kasvaa
Lykantropian kirous
Susi astuu ihmiseen
Noiduttu ikuisesti vaanimaan
Verenjano!
Huuto tuskan ja raivon
Kaikuu halki metsien
Ihmissuden jalanjäljiksi
Vää vain kuolemaa
Joka täysikuu se nousee
Peto puhdas vihassa
Jokainen liike on sen
Jokainen ääni on sen
Verenjano!
Sede de Sangue
Os raios da lua iluminam
As florestas monumentais
Ele retorna para caçar novamente
A sede cresce a cada noite
A maldição do licantropo
O lobo entra no humano
Amaldiçoado para sempre espreitando
Sede de sangue!
O grito de dor e raiva
Ecoa através das florestas
Como pegadas de um lobisomem
Apenas a morte é deixada para trás
A cada lua cheia ele se ergue
A criatura pura na fúria
Cada movimento é dele
Cada som é dele
Sede de sangue