Pistoolisankari
Nyt kuljen sateen piiskaamaa meren rantaa
kuin Fantom koiransa Devil seuranaan.
On jokin haavoittanut mua arkaan paikkaan,
ja uskollinen Hero mua kotiin kuljettaa. (ja ja ja ja)
Tämä rannikko on ollut paratiisi,
tuhansien rakkauslaulujen kotimaa.
On kohtalon veitsi syvällä rinnassani
ja etelän risti minulle taivaalta vilkuttaa.
Kuljen autiosaarta pistoolisankarina,
sivistynyt länsi mua symbolikseen haluaa.
Olen hommissa autiosaarella lautturina,
tiedän jotain joka sankariroolit romuttaa.
Olen hommissa autiosaarella lautturina,
tiedän jotain joka sankariroolit romuttaa.
Tuo nousuvesi postia maailmalta,
hätähuutoja olen tottunut lukemaan:
Kellastuneita perhealbumeja,
yksinäisten ratkaistuja ristisanoja. (ja ja ja ja)
On aamu taas ja katson horisonttiin,
en millään saata uskoa silmiäin:
Tuhansittain lauttoja silmänkantamattomiin,
Hero ja Devil ovat siinä vierelläin.
Kuljen autiosaarta pistoolisankarina,
sivistynyt länsi mua symbolikseen haluaa.
Olen hommissa autiosaarella lautturina,
tiedän jotain joka sankariroolit romuttaa.
Olen hommissa autiosaarella lautturina,
tiedän jotain joka sankariroolit romuttaa.
Olen hommissa autiosaarella lautturina,
tiedän jotain joka sankariroolit romuttaa.
O Herói do Pistolão
Agora eu caminho pela praia castigada pela chuva
como um Fantasma com seu cachorro, o Diabo, ao meu lado.
Há algo que me feriu em um ponto sensível,
e o fiel Herói me leva de volta pra casa. (e e e e)
Esta costa tem sido um paraíso,
o lar de mil canções de amor.
Uma faca do destino está cravada no meu peito
e a cruz do sul me acena do céu.
Caminho pela ilha deserta como um herói do pistolão,
o ocidente civilizado quer me ter como símbolo.
Estou trabalhando na ilha deserta como um barqueiro,
sabendo de algo que destrói os papéis de herói.
Estou trabalhando na ilha deserta como um barqueiro,
sabendo de algo que destrói os papéis de herói.
Aquela maré alta traz cartas do mundo,
e estou acostumado a ler gritos de socorro:
Álbuns de família amarelados,
palavras cruzadas resolvidas de solitários. (e e e e)
É manhã de novo e olho para o horizonte,
não consigo acreditar nos meus olhos:
Milhares de balsas se estendendo até onde a vista alcança,
Herói e Diabo estão aqui ao meu lado.
Caminho pela ilha deserta como um herói do pistolão,
o ocidente civilizado quer me ter como símbolo.
Estou trabalhando na ilha deserta como um barqueiro,
sabendo de algo que destrói os papéis de herói.
Estou trabalhando na ilha deserta como um barqueiro,
sabendo de algo que destrói os papéis de herói.
Estou trabalhando na ilha deserta como um barqueiro,
sabendo de algo que destrói os papéis de herói.