Julian silmät
Vein sinut sateelta suojaan vaikka kuiskasit kylmissäsi
en ole sokerista tehty vaan majakka rannoillasi
siitä asti olen joskus taistellut verissä päin
etten hukkuisi rappion rantaan vaan katsoisin eteenpäin
sinun ristisi raskas on sillä omaani en ollut oppinut edes kantamaan
refren':
Kun astun Äiti Marian huoneeseen
hän ei lyö vaan pyyhkii mun kyyneleet
sain tietää vihdoin miksi näin silmissä Julian
valon jota rakkaudeksi kutsutaan
Anna mun pitää kiinni näistä köysistä Armadan
ja olla kapteeni kurssilla välin helvetin ja taivaan
lupaan silloin tuoda edes toivoa matkoiltani
näillä markkinoilla ei sitäkään ole tarpeeksi
sinun ristisi raskas on sillä omaani en ollu oppinut edes kantamaan
refren'
ja Julian silmät mua rohkaisi katseellaan
sinun ristisi raskas on koska omaani en oppinut edes kantamaan
taas kun astun mustan Äiti Marian huoneeseen
hän ei lyö vaan pyyhkii mun kyyneleet
sain vihdoin tietää miksi näin silmissä Julian
valon jota rakkaudeksi kutsutaan
Olhos de Julian
Te levei do chuva pra um abrigo, mesmo que sussurres com frio
Não sou feito de açúcar, mas sou farol nas tuas praias
Desde então, às vezes lutei sangrando
Pra não me afogar na decadência, mas olhar pra frente
Teu peso é pesado, pois nem aprendi a carregar o meu
Refrão:
Quando entro no quarto da Mãe Maria
Ela não me bate, só enxuga minhas lágrimas
Finalmente descobri por que vejo em Julian
A luz que chamamos de amor
Deixa eu me segurar nessas cordas da Armada
E ser o capitão na rota entre o inferno e o céu
Prometo trazer pelo menos esperança das minhas viagens
Nesses mercados, nem isso é suficiente
Teu peso é pesado, pois nem aprendi a carregar o meu
Refrão
E os olhos de Julian me encorajam com seu olhar
Teu peso é pesado, porque nem aprendi a carregar o meu
De novo, quando entro no quarto da Mãe Maria
Ela não me bate, só enxuga minhas lágrimas
Finalmente descobri por que vejo em Julian
A luz que chamamos de amor