Nyt Reppu Jupiset, Riimisi Rupiset
Voi mua väsynyttä rellestäjää,
osaanko kotiini tulla?
Maailmalle mitä musta pellestä jää,
vain karmeita tarinoita repussa mulla
Nyt istun alas, panen reppuni laulamaan,
tarinaa kertomaan
Tarinaa menneistä, aa, markoista penneistä
Nyt reppu jupiset riimisi rupiset
tai katkon sinulta nyörit
Nyt korvaani karmeat juttusi supiset,
kotona turhaan jaloissa pyörit
Et jättää saa pois sanaakaan
Et sitä kaunistakaan
Ei ruoho kasva missä kulkenut oon,
paljon on surua tuonut
Tyttöä monta syliin sulkenut oon,
karhuviinaa ja kahvia juonut
Palaa mieleni menneisiin muistan kun uhosin
Sinne ja takaisin, vasta ukkona makaisin
Nyt reppu jupiset ...
Ei mua revi enää reppuni tuo
taittamaan taivalta teille
Viimein palaan kotikorjaamon luo
viimein laulan lauluni teille
Ratapihalla nielen uudestaan ja uudestaan
Takerrun vaihteeseen samaan ja ruosteiseen
Sitä kääntelen edestakas
Nyt reppu jupiset ...
(x3)
Agora a Mochila Fala, Seus Versos Estão Ruins
Vixi, tô cansado de ser o cara que carrega,
será que consigo voltar pra casa?
Pro mundo, o que sobrou de mim,
só histórias ruins na mochila que eu trago.
Agora sento aqui, faço minha mochila cantar,
contar uma história
Sobre o que passou, ah, moedas e centavos.
Agora a mochila fala, seus versos estão ruins
ou eu corto suas cordas.
Agora no meu ouvido, suas histórias horríveis sussurram,
em casa, em vão, você fica rodando.
Não pode sair sem dizer uma palavra,
sem deixar nada bonito.
A grama não cresce onde eu passei,
muita tristeza eu trouxe.
Muitas garotas eu abracei,
bebi cachaça e café.
Volto à minha mente, lembro quando eu me achava,
indo e voltando, só deitado como um velho.
Agora a mochila fala...
Não me arrasta mais, sua mochila,
me levando por caminhos estranhos.
Finalmente volto pra casa,
falando minha canção pra vocês.
Na estação, engulo de novo e de novo,
me prendo na mesma marcha enferrujada.
Fico virando isso pra lá e pra cá.
Agora a mochila fala...
(x3)