(Kaiken) Kristityn Kuolema
Kun yö on loputtomana
Ikuisuuden varjo yllämme
Taistelun kentät kristityn
Kuoleman kehtona
Ovat Hornan mahdin
Monumentaalisin luomus.
Sen pahuuden musta Pantheon.
Niin kauas kuin silmä kantaa
Lojuu iskujen murjomia
Elottomia ruumiita
Elämän heistä poistuneena,
Mustan raudan purtua (heidän)
Lihaansa kalvaen, polttaen,
Raastaen ja repien.
Taistelun yö muuttui lopun saapuessa
Synkemmäksi, Kristinkansan kuolemalla
Valon lyöden.
Haudaten sen papit tuhkaan
Joka oli heidän kirkoistaan jäljellä.
Noina hetkinä tuho, hävitys ja kuolema
Kävivät Grimsgardin pihasta marssien
Lopun kaikki ennustukset totena käsillään.
Aseina joilla Jumala ja Poikansa
Hakataan hengiltä,
Nyt. Ja uudelleen.
Yhä muistojemme toivossa. Uudelleen.
(Todos) Christian Death
Quando a noite não tem fim
Sombra da eternidade sobre nós
Os campos de batalha do cristão
A morte como um berço
São Hornan poder do
Criação Monumental.
O mal preto Panteão.
Tanto quanto o olho
Ataques mentirosos murjomia
Corpos sem vida
De vida que lhes resta,
O preto de ferro purtua (sua)
Kalvaen carne, queima,
Raastaen e lacrimejamento.
Alterada no final da noite de luta chega
Mais escuro, a morte Cristão do Povo
A luz que atinge.
Enterrados nos sacerdotes das cinzas
Quem tinha deixado suas igrejas.
Nesses momentos, destruição, destruição e morte
Grimsgardin estavam marchando a partir do estaleiro
No final de todas as previsões verdadeiros com as mãos.
Como armas para Deus e seu Filho
Espancado até a morte,
Hoje. E mais uma vez.
Mais e memórias em esperança. Re.