Kaikkivaltiaan Kammioissa

Nos Salões do Todo-Poderoso

Kaikkivaltiaan Kammioissa

A Voz do SilêncioHiljaisuuden Ääni
Sussurros inaudíveisKuulemattomat kuiskaukset
Gritos internos aterradoresKammottavat sisäiset huudot
Esvaziam tudo que é horrívelNostavat esiin kaiken hirvittävän

Aquela árvore antigaTuo vanha puu
Das suas raízes encontrei uma linha de sangueSen juurista löysin kerran verilinjan
Seus galhos agora se espalham pelo arSen oksistot nyt levittyvät läpi ilmain
As asas cinzas do outono são feitas de suas folhasRuskan tuhkasiivet on sen lehdistöistä tehty

Enterrado fundo no pesado núcleo da terraHaudattuna syvälle maan raskaaseen ytimeen
As sementes cresceram como cresceramSiemenet kasvoivat kuin kasvoivatkin
No abraço tremendo da serpente de fogoTulisen käärmeen värisyttävässä syleilyssä
Eu morri e voltei a viverOlen kuollut ja jälleen eloon herännyt

Eternamente mudando, mudando de formaIkuisesti muuttuva, muotoaan vaihtava
Ainda assim sua essência sempre foi UmaSilti sen olemus, on aina ollut Yksi

Dentro desses salõesNäiden hallien sisällä
Os ventos eternos sopram, o sangue fervente pulsaIkuiset tuulet puhaltavat, kiehuva veri sykkii
Dentro dessas câmarasNäiden kammioiden sisällä
Os segredos da felicidade e do sofrimento se entrelaçamOnnen ja kärsimyksen salat kiertyvät yhteen

Aquele antigo Brilhante, forte demais para enfrentarTuo vanha Loistava, liian voimakas kohdata
A vontade inabalávelTahto vankkumaton
Como uma chama que não treme em seu estado serenoKuin värisemätön liekki tyynessä tilassaan

As cinzas cinzentas não sufocam maisEnää eivät harmaat tuhkat ole tukahduttamassa
O horrendo esplendor do euItsen hirvittävää loistoa
O cálice do conhecimento em minhas mãosTiedon malja käsissäni
Eu voltei novamente à terraOlen palannut jälleen maahan

A aorta, fogo vermelho que se espalha por toda parteAortta, punaista tulta kaikkialle jakava
Eternamente dominando a corrente inferiorIkuisesti hallitseva alinen virtaus