Sanoja
Kuinka on vaikea luovuttaa
Sanoa kiitos ja poistua
Me puhumme vain tulevaisuudesta
Kun pelkkä tyhjyys on ympärillä
Vieläkö sen voi korjata
Saada sammuneeseen hehkua
Minä hymyilen aina enemmän
Kun tunnen tyhjyyden ympärillä
kertösae:
Vielä kannanko haaveita haudatusta
Vielä luuletko, kaipaa vain korjausta
Alla päivien uinuu
Olen koettanut ymmärtää
Kuinka lopulta kaiken menettää
Ja vain tuntea kiitollisuutta
Vaikka tahtoisin olla muualla
Onko aina kauniimpaa
Se mitä ei voi saavuttaa
Nyt vain kaipuu iltani värittää
Kun huomaan tyhjyyden ympärillä
kertösae
Vielä annanko sieluni eiliselle
Miksi rakentaa alttari lupauksille
Sanoja meille vain jää
Vielä annanko sieluni eiliselle
Sakset jos päästän tanssimaan paperille
Sanoja edes ei jää
Desaparecer
Como é difícil desistir
Dizer obrigado e ir embora
Nós só falamos sobre o futuro
Quando o vazio é tudo que nos cerca
Ainda dá pra consertar isso?
Fazer a chama apagada brilhar de novo
Eu sorrio cada vez mais
Quando sinto o vazio ao meu redor
refrão:
Ainda carrego sonhos enterrados
Ainda acha que só precisa de conserto?
Sob os dias, tudo dorme
Eu tentei entender
Como é perder tudo no final
E só sentir gratidão
Mesmo querendo estar em outro lugar
É sempre mais bonito
Aquilo que não se pode alcançar
Agora só a saudade colore minha noite
Quando percebo o vazio ao meu redor
refrão
Ainda vou dar minha alma ao ontem
Por que construir um altar para promessas?
Palavras pra nós só restam
Ainda vou dar minha alma ao ontem
Se eu deixar as tesouras dançarem no papel
Nem palavras vão sobrar