Kansallispaeivae
Yksi hakkaa vastasyntyneellä toisen kasvoja,
kolmas ajaa irvistellen vanhaa kuorma-autoa.
Levittävät vitkaan kumousryhmän iskulauseita.
Presidentti saapuu tarkastamaan valtakuntaansa.
Presidentin tuttavaitten luona pyörii armeija,
uuden asteen koulutuksen hyperampiaisia
Vastapuoli kansa siis on saanut täyteen mittansa,
he käyttävätkin aseenaan SDP-muurahaisia.
Nyt mä sulle kerron kaiken sen,
josta muuten vaikenen.
Suuren kuolon juhlapäivä tänään on
niinkuin huomenna ja eilenkin - sekaisin
Muurahaiset soluttautuu presidentin nivuusiin.
Sieltä paha myrkky hiipii hiljaa suoraan aivoihin.
Pikkuhiljaa presidentti sulaa kukkatapettiin,
törmää siellä oikein kunnon pelkokansan ihmisiin.
Hän hyppää vanhaan haalaariin,
työläislaulut soi, (en saa selvää)
Nyt mä sulle kerron kaiken sen,
josta muuten vaikenen.
Suuren kuolon juohlapäivä tänään on.
Niinkuin huomenna ja eilenkin - sekaisin
Niin sekaisin...
Dia Nacional
Um bate na cara de um recém-nascido,
um terceiro dirige um velho caminhão, fazendo careta.
Espalham devagar as frases de efeito do grupo revolucionário.
O presidente chega para inspecionar seu reino.
Na casa dos amigos do presidente, uma tropa se agita,
abelhas hiperativas de um novo nível de educação.
O lado oposto, o povo, já está no seu limite,
e eles usam como arma as formigas do SDP.
Agora eu vou te contar tudo isso,
que de outra forma eu ficaria calado.
Hoje é o grande dia da morte,
como amanhã e ontem - tudo confuso.
As formigas se infiltram nas partes íntimas do presidente.
De lá, um veneno maligno escorrega silenciosamente direto para o cérebro.
Pouco a pouco, o presidente se dissolve na papel de parede,
e acaba esbarrando em pessoas do povo apavoradas.
Ele pula para um velho macacão,
canções de trabalhadores tocam, (não consigo entender)
Agora eu vou te contar tudo isso,
que de outra forma eu ficaria calado.
Hoje é o grande dia da morte.
Como amanhã e ontem - tudo confuso.
Tudo tão confuso...