Hurmesammalet
Valmistaudu taisteluun,
miekan mahtavan mittelöön.
Tänään täytyy olla vahva,
väkevä kuin honkapuu.
Haastaa meidät vihollinen,
kaunan ikuisen kantajat.
Tahtoo taistoon kuolohon saakka,
kalman maille kalpehille.
Loppuu tänään vihanpito,
vanha kiista isien.
Toisen tuhoon lopulliseen,
ikiuneen suloiseen.
Torvet suuret vaskiset,
yhteenoton ilmoittaa.
Alkaa mittelö hirmuinen,
vihanpito viimeinen.
x2
Taistoon käy,
viimeiseen.
Sammalille hurmeisille,
painuu kohta päät.
Rauta rautansa kohtaa,
sepän muotoon takoman.
Toinen toista vahvempana,
murtaa rikki heikomman.
Nyt yksin seisoo hän,
vastustajistaan vapautettu.
Herääkö vielä joskus raivo,
räiskyvä tulen punainen.
Ottaako valtansa vietäväksi,
virran mukaan pyörteisiin.
Tuonnempana sen saa nähdä,
väkevyyden veressään.
Onko laskenut rauha maille,
kankahille kovien kivien.
Ottaako tulta jälleen alleen,
vihansiemen ikuinen.
x2
Taistoon käy,
viimeiseen.
Sammalille hurmeisille,
painuu kohta päät.
A Batalha do Musgo
Prepare-se para a luta,
no grande duelo da espada.
Hoje é dia de ser forte,
forte como um pinheiro.
O inimigo nos desafia,
os portadores da eterna mágoa.
Quer lutar até a morte,
nas terras pálidas da morte.
Hoje acaba a rixa,
a antiga disputa dos pais.
Para a destruição final do outro,
no doce sono eterno.
As grandes trombetas de bronze,
anunciam o confronto.
Começa a batalha horrenda,
a última briga.
x2
Vamos para a luta,
fins últimos.
Para os musgos ensanguentados,
logo as cabeças vão rolar.
O ferro encontra seu ferro,
forjado pela mão do ferreiro.
Um mais forte que o outro,
quebra o mais fraco.
Agora ele está sozinho,
liberto de seus oponentes.
Ressurgirá ainda a fúria,
o vermelho ardente do fogo.
Tomará seu poder como presa,
seguindo a correnteza das espirais.
Mais adiante, veremos isso,
na força que corre em suas veias.
A paz desceu sobre as terras,
nos campos de pedras duras.
Tomará fogo novamente sob seus pés,
a semente eterna da vingança.
x2
Vamos para a luta,
fins últimos.
Para os musgos ensanguentados,
logo as cabeças vão rolar.