Talven ja roudan maa
kotimaani on tää, mutta pitkä talvi sen on
Silti rikkaudessaan on se uskomaton.
maailmassain yksin se vain minua rauhoittaa.
Voittamaton mielessäin on talven ja roudan maa.
Tänne syntyä sain täällä aina mun juureni ois,
vaikka matkustamaan kauas joutuisin pois.
Tunnen tään maan täällä mä saan elää ja uskaltaa.
Voittamaton mielessäin on talven ja roudan maa.
Matka päättyvä on kerran minun on kuoltava pois
Multa vain tämän maan lepopaikkani on
Muisto vaan jää ihminen tää ikuisen rauhan saa
Voittamaton mielessäin on talven ja roudan maa
A Terra do Inverno e do Gelo
minha terra é esta, mas o inverno é longo
Ainda assim, em sua riqueza, é inacreditável.
No meu mundo, só ela me traz paz.
Invencível na minha mente é a terra do inverno e do gelo.
Aqui eu nasci, aqui sempre estariam minhas raízes,
mesmo que eu tivesse que viajar longe.
Sinto que nesta terra eu posso viver e ousar.
Invencível na minha mente é a terra do inverno e do gelo.
A jornada um dia vai acabar, eu terei que partir
Apenas esta terra será meu lugar de descanso.
Apenas a memória fica, este ser humano alcança a paz eterna.
Invencível na minha mente é a terra do inverno e do gelo.