Hohto
Ajelehdin yhä kauemmas sinusta
Annan virran viedä mukanaan
Löydän parannuksen, löydän pelastuksen
En halua nousta koskaan
Elämän ruuhkan äärellä kuuntelen
Turhuutta, valheita, rumia sanoja
Niistä yritän löytää vastauksen
Kysymyksiin joita, ymmärrä en
Valan päivän yöhön hohtamaan
Josta en voi löytää enää mitään kuitenkaan
Katson hetkeen ajattomaan
Joka kertoo mistä tulen ja kuka olenkaan
Taas henki kulkee paremmin
Muistan jälleen mitä vihasin, mitä rakastin
Silti raavin ihoani
Silti hikoilen tuskissani
Hohto!
Hohto!
Brilho
Afasto-me cada vez mais de você
Deixo a corrente me levar
Encontro a cura, encontro a salvação
Nunca quero me levantar
Na beira do caos da vida, escuto
Futilidades, mentiras, palavras feias
Delas tento encontrar a resposta
Para perguntas que não entendo
Prometo ao dia brilhar na noite
Da qual não posso mais encontrar nada, de qualquer forma
Olho para o momento atemporal
Que revela de onde venho e quem sou
Mais uma vez, o espírito flui melhor
Lembro novamente do que odiei, do que amei
Ainda assim, arranho minha pele
Ainda assim, seu suor escorre na dor
Brilho!
Brilho!