Kukaan Ei Voi Elää Ilman Aivoja, Paitsi Hullut
Krokotiilit ovat tulleet tänne vesiimme kahlaamaan.
Minä tiedän kyllä missä ne siloposket majailevat...
Otan verkon käteeni, kiristän saappaitttteni nyörit.
Poukamasta saaliina lihaa; verta nyt juoda voimme.
mä elän ilman aivoja
ja kerään
kalloja kuin hullut
K u t s u n h u u d o n m ä k u u l e n
ei vielä lähteä saa
K u t s u n h u u d o n m ä k u u l e n
pakottaa tanssimaan
Riittimenot kiihottavat. Kutittavat hampaitani.
Tanssin taikaa. Kaikki nyt koemme kirkastuksen.
Viimeinen liekki. Savu herättää aistimme.
Näen yhä selvemmin sieraimillani.
Kukaan ei voi elää ilman aivoja, paitsi hullut.
Kukaan ei voi elää ilman aivoja, paitsi hullut.
Kukaan ei voi elää ilman aivoja, paitsi hullut.
Ninguém Pode Viver Sem Cérebro, Exceto os Loucos
Os crocodilos vieram aqui pra se molhar.
Eu sei bem onde eles ficam, os de bochechas cheias...
Pego a rede na mão, aperto os cadarços das minhas botas.
Na enseada, a carne é o prêmio; agora podemos beber o sangue.
Eu vivo sem cérebro
E coleciono
Cránios como os loucos.
Eu chamo, grito na lua,
Ainda não é hora de ir.
Eu chamo, grito na lua,
Forçando a dançar.
Os rituais me excitam. Coçam meus dentes.
A magia da dança. Agora todos sentimos a iluminação.
A última chama. A fumaça desperta nossos sentidos.
Vejo cada vez mais claramente com minhas narinas.
Ninguém pode viver sem cérebro, exceto os loucos.
Ninguém pode viver sem cérebro, exceto os loucos.
Ninguém pode viver sem cérebro, exceto os loucos.