Suojeltava
hiljaa valuu ne yöt pois
kääntyy katseet parempaan
taivaan täytyy olla hiljaa
korjattavaa siellä liikaa
ei vaikuta se mitenkään
joku tahtoo olla hiljaa
sirpaleista uuden kuoren kokoaa
välttääkö muille
siihen asti paikoillaan
peilit kertoo liian paljon
tahtovat jotain antaa
silti kaikki on vaan hiljaa
suojeltavaa ei löydä kukaan
tuhka vuoteeltani herää
lämpimämpää ei tietenkään
voimat valuu liian kauas
vaihtuu askel lyhimpään
ei taida ketään tavoittaa
vaipuu syvään liian myöhään
tahtomattaan katoaa
koska kaikki liian hiljaa
suojeltavaa ei löydä kukaan
tuhka vuoteeltani herää
lämpimämpää ei tietenkään
ja hänet viedään
vääristävää se elämää
tuska vierelläni elää
ei sopivaa niin kärsivää
suojeltavaa ei löydä kukaan
tuhka vuoteeltani herää
lämpimämpää ei tietenkään
suojeltavaa
silti vaan tuhka vuoteeltani herää
lämpimämpää ei tietenkään
ja hänet viedään
vääristävää se elämää
tuska vierelläni elää
ei sopivaa niin kärsivää
Protegido
silenciosamente as noites vão embora
olhares se voltam para algo melhor
o céu precisa ficar em silêncio
há muito a consertar lá
não parece afetar em nada
alguém quer ficar em silêncio
junta uma nova casca dos estilhaços
para evitar os outros
até lá, parado
os espelhos dizem demais
querem dar algo
mesmo assim, tudo está só em silêncio
protegido, ninguém encontra
as cinzas despertam da minha cama
mais calor, claro que não
as forças escorrem longe demais
os passos mudam para o mais curto
não parece alcançar ninguém
mergulha fundo, tarde demais
sem querer, desaparece
porque tudo está muito silencioso
protegido, ninguém encontra
as cinzas despertam da minha cama
mais calor, claro que não
e ela é levada
distorcendo a vida
a dor vive ao meu lado
não é adequado, tão sofrido
protegido, ninguém encontra
as cinzas despertam da minha cama
mais calor, claro que não
protegido
mesmo assim, as cinzas despertam da minha cama
mais calor, claro que não
e ela é levada
distorcendo a vida
a dor vive ao meu lado
não é adequado, tão sofrido