Tulkaapa Äijät!
Tulkaapa äijät, nyt ryypätään kun minun hautajaiseni on.
Itse kun tänne kuoppaan suistuin seuraksenne vain taivu en.
Kuten sinä, kuten minä, vaikka te taikka me;
kunhan vain saamme juodaksemme.
Hei tulehan ja kuule kuinka iloisesti kilahtaa
se malja juoka nyt tyhjennämme.
Tulkaapa Markus, Mitja, Marko ja Henri
hilpeät veikot riimukivelle,
Kun tässä kerran jo istuttu on niin reilut kännit
kiskaiskaamme.
Hautakiveeni saa kaivertaa tilaisuus kun siihen on:
"Tässä lepää ja aikaansa viettää juoppolalli verraton."
Vem aí, rapaziada!
Vem aí, rapaziada, agora vamos beber porque meu velório chegou.
Eu que caí aqui nessa cova, só me curvo pra vocês, não me entrego.
Como você, como eu, seja você ou nós;
desde que a gente possa beber.
Ei, vem cá e ouça como alegremente tilinta
essa taça, agora vamos esvaziar.
Vem aí, Markus, Mitja, Marko e Henri,
rapazes animados, vamos pra pedra.
Como já estamos aqui, vamos fazer uma boa farra
e encher a cara.
Na minha lápide pode gravar quando chegar a hora:
"Aqui descansa um bêbado sem igual."