Kaupunki Jää Taa
Minä öitäni valvoin torjuessa untani.
Silmät sidottuina etsin kadonnutta minuuttani.
Vääristävän ruudun läpi katsoin maailmaa.
Levottoman ihmismielen tyhjää maisemaa.
Kilometrit alla palaa.
Kaupunki jää taa
Matkalla seuraavaan
En osaa kaipuutani tunnustaa.
Horisonttiin piirtyy loppumaton tie.
Se näyttää suuntaa, muttei kerro minne vie.
Päivät kului liian kauan samaa ympyrää.
Ovet ovat auki. Täytyy siis mennä.
Kuilun reunalta voi pudota.
Silti turhaa on jäädä paikoilleen.
Kaupunki jää taa...
A Cidade Fica Para Trás
Eu passei as noites acordado, afastando meu sonho.
Com os olhos vendados, busco meu minuto perdido.
Pela tela distorcida, olho o mundo.
A paisagem vazia da mente inquieta.
Os quilômetros queimam sob mim.
A cidade fica para trás
Na jornada para o próximo
Não consigo admitir minha saudade.
No horizonte se desenha uma estrada sem fim.
Ela aponta a direção, mas não diz pra onde vai.
Os dias passaram, muito tempo na mesma roda.
As portas estão abertas. Então, preciso ir.
À beira do abismo, posso cair.
Ainda assim, é inútil ficar parado.
A cidade fica para trás...