Peltoniemen Hintriikan Surutanssi
Töllin luo vie suolla pitkospuut
on suo, pitkospuut, mökin luo vie pitkospuut
hallasuo, töllin luo vie suolla pitkospuut
on suo, pitkospuut, autio suo, harmaa puu
voihkaisu kiurun jostain kaukaa kantautuu
ja pois asukas on, viety on pois karkelo,
jumalan luo tie vei Peltoniemen Hintriikan
lopun saivat puute ja huolet köyhyyden,
huolet köyhyyden, sekä puute ainainen
huolet, vaivat köyhyyden, lopun saivat puute ja huolet köyhyyden
huolet köyhyyden, kutsumaton hallainen,
nyt on vaivat menneet pois,
nyt on Hintriika löytänyt levon rauhaisen
virsi kaikukoon, ilovirsi kaikukoon,
jos on elo iloton, niin on ainakin kuolossa olo huoleton
onni on köyhän kuulla kuinka veisataan,
kun veisataan, onni päästä kuulemaan,
on kuinka veisataan, onni on köyhän kuulla kuinka veisataan
kun veisataan, onni päästä kuulemaan, sillä leipä kiireimpään
harvoinpa ehtii hallasuolta köyhä lähtemään
kasteen sai, kellot soi, miehen nai, kellot soi
arkkuun vei, kellot soi, neljäs on kerta kun kellot ne Hintriikalle soi
hallasuolla kukka kuolee ennen aikojaan,
ennen aikojaan, kukka kuolla saa ennen aikojaan
hallasuolla kukka kuolee ennen aikojaan
ennen aikojaan, onni katoaa, kesken nuoruuttaan,
hallasuolla onni eksyy ennen tuloaan
varjot hiipii pois, kurjen laulu soi,
varjot katoaa, valo häviää Peltoniemen Hintriikan
A Dança da Tristeza de Hintriika em Peltoniemi
Pelo pântano vão as passarelas
é pântano, passarelas, vão as passarelas até a cabana
pântano gelado, pelo pântano vão as passarelas
é pântano, passarelas, pântano deserto, árvore cinza
um lamento de um perdiz vem de longe
e o morador se foi, levado da festa,
para Deus foi o caminho de Peltoniemen Hintriikan
o fim chegou com a falta e as preocupações da pobreza,
preocupações da pobreza, e a falta eterna
preocupações, os males da pobreza, o fim chegou com a falta e as preocupações da pobreza
preocupações da pobreza, um frio não convidado,
hoje os males se foram,
hoje Hintriika encontrou um descanso tranquilo
que o canto ressoe, que o canto alegre ressoe,
se a vida é sem alegria, ao menos na morte não há preocupação
é uma sorte para o pobre ouvir como se canta,
quando se canta, é uma sorte poder ouvir,
como se canta, é uma sorte para o pobre ouvir como se canta
quando se canta, é uma sorte poder ouvir, pois o pão é urgente
raramente o pobre consegue sair do pântano gelado
recebeu o orvalho, os sinos tocam, casou-se, os sinos tocam
levou para o caixão, os sinos tocam, é a quarta vez que os sinos tocam para Hintriika
no pântano gelado a flor morre antes da hora,
antes da hora, a flor pode morrer antes da hora
no pântano gelado a flor morre antes da hora
antes da hora, a sorte desaparece, no meio da juventude,
no pântano gelado a sorte se perde antes de chegar
as sombras se esvaem, o canto da garça soa,
as sombras desaparecem, a luz se apaga em Peltoniemen Hintriikan