Talvi-Illan Tarina

A História da Noite de Inverno

Talvi-Illan Tarina

Derretendo sua secura, as camadas de geloKuivuuttaan sulaa saviset jäät
Gritando, se rompem os frágeis vasosHuutaen ratkeavat hauraat suonet
Quando no inverno sob meus pésKun talvella jalkojeni alla
Ainda escorre água cada vez mais quenteValuu yhä vain lämpimämpää vettä

Céu escuro no meio do diaTumma taivas keskellä päivää
Lá se levantam o sol e a luaSinne nousevat aurinko ja kuu
Sob os olhos cegos que tenhoSokeitten silmieni alla
Silenciosamente ri o urso carecaHiljaa nauraa kaljuuntunut karhu

Lugar seguro - é o que dizemVarma paikka - niinhän ne väittää
Sob a profunda alma de cruz azulAlla syvän siniristisielun
Sob nossas rochas de granitoGraniittikalliomme alla
Bate sempre um coração mais quenteSykkii aina vain kuumempi sydän

Finalmente riem até os sábiosNauraa viimein viisaatkin miehet
Quando enxugam o suor de seus chapéus de pelagemKun hikeä karvalakeistaan pyyhkii
E sob chuveiros sem águaJa vedettömien suihkujen alla
Ficam os pequenos, negros e suadosSeisovat mustat, hikiset ja pienet