395px

Tammi

Värttinä

Tammi

Emoni oven etehen
veittoni veräjälle
kasvoi tammi terhehinen
pitkä pihlaja yleni.

Haroitteli haarojansa
levitteli lehtiään,
haaroitteli haarojansa,
levitteli lehtiään.

Kenpä tammen tuntijaksi,
puun pitkän pitäjäksi.
Kenpä tammen tuntijaksi,
puun pitkän pitäjäksi.

"Ei olt huolta ollenkana,
ajatusta ainutta.
Seistä seinän vieruessa,
tuulta kuulla kujasessa."

Tuulis tuuli vierellinen,
lasettaisi latvahan.
Sanan veisi, toisen toisi,
oksallensa omenan.

Toisi linnun lentäväisen,
onnen tielle oikialle.
Portin päälle liekkumahan,
toet viestit vieremään.

Ei olt huolta...

Päivön poika valkiane
otti tuon tehäksensä.
Tammen tuli tuntijaksi,
puun pitkän pitäjäksi.

Laati linnut laulamahan,
käet kultaa kukkumaan.
Päivön poika valkiane,
lemmen loihti latvahan.

Ei olt' huolta...

Tammi

Emoni forno quente
chegou à porta
cresceu o carvalho robusto
uma longa espinheira se ergueu.

Espalhava seus galhos
abrindo suas folhas,
espalhava seus galhos,
abrindo suas folhas.

Quem será o conhecedor do carvalho,
do guardião da árvore alta?
Quem será o conhecedor do carvalho,
do guardião da árvore alta?

"Não havia preocupação alguma,
nenhuma ideia.
Ficar encostado na parede,
ouvindo o vento na calçada."

O vento soprava ao redor,
subindo até o topo.
Uma palavra levava, outra trazia,
uma ramificação, uma maçã.

Traria um pássaro voador,
para o caminho da sorte.
Acima do portão, a chama dançava,
trazendo mensagens a fluir.

Não havia preocupação...

O filho do dia claro
decidiu fazer isso.
O carvalho se tornaria o conhecedor,
do guardião da árvore alta.

Faria os pássaros cantarem,
os cucos de ouro chamarem.
O filho do dia claro,
teceria amor no topo.

Não havia preocupação...

Composição: