Hallamaat
Kulkevat varjot kujiaan
vaan eivät vie mukanaan
Kulkevat varjot kujiaan
vaan eivät vie mukanaan
Joukkoa johtaa suru ja kaiho
viimeisten vierellä rakkauden paino
Kulkevat vaiti kujiaan
vieden muut mukanaan
Kaipuun taivaalla loistaa kuu
Hallamaillakin aurinko nousee
Tuomion tähdet kimaltaa
Asuvat aaveet talojaan
vaan turhaan saat koputtaa
Asuvat aaveet talojaan
vaan turhaan saat koputtaa
Ullakon täyttää unelmat menneet
kellarin katveessa soi kielet katkenneet
Asuvat yksin talojaan
vaan turhaan saat koputtaa
eivät käy avaamaan
Kaipuun taivaalla loistaa kuu
Hallamaillakin aurinko nousee
Tuomion tähdet kimaltaa
Tuomion tähdet, ne toisille kimaltaa
Laps' sunnuntain,
sä ällös huoli vaikka vaellat
yksin kun ilomielin maata sulaa samoat
On hallamailla elo vain
niin pirun raskas juttu toisinaan
Raskas toisinaan!
Sombras
As sombras caminham por suas ruas
mas não levam ninguém com elas
As sombras caminham por suas ruas
mas não levam ninguém com elas
Um grupo é guiado pela tristeza e saudade
junto aos últimos, o peso do amor
As sombras caminham silenciosas por suas ruas
levando outros com elas
A lua brilha no céu da saudade
Até nas terras de neblina o sol nasce
As estrelas do juízo brilham
Os fantasmas habitam suas casas
mas é em vão você tentar bater
Os fantasmas habitam suas casas
mas é em vão você tentar bater
O sótão está cheio de sonhos passados
na sombra do porão, soam cordas quebradas
Os fantasmas vivem sozinhos em suas casas
mas é em vão você tentar bater
não vão abrir a porta
A lua brilha no céu da saudade
Até nas terras de neblina o sol nasce
As estrelas do juízo brilham
As estrelas do juízo, elas brilham para outros
Criança do domingo,
você não se preocupe, mesmo que ande
sozinha, com alegria, pela terra derretendo
Na terra de neblina a vida é
uma coisa tão pesada às vezes
Pesada às vezes!