Yksinäiset
Pysäkin luota korttelin verran
On tuttua niin kaikki tuo
Varjojen alta, varjoista yksin
Vaellan ovesi luo
Sä tulet mua vastaan ja kuin äiti lastaan
Sä rinnallas tuuditat mua
Mä vajoan hiljaa, vajoan hiljaa
Kaikki jos vois unohtua
Kertosäe:
Hetkinen sylisi lämpöä vaan,
Mä muuta en tuu pyytämään
Sun tarvitse mua koskaan ei rakastaa,
Vain kysymättä ymmärtää
Kaiken sen jälkeen on hiljaisuus arkaa
Mä pukeudun, lähtöä teen
Maailman kylmyys mun päälleni karkaa
Kun ovesta sateeseen meen
Kelmeää yötä kanssani valvoo
Paljaaksi riisutut puut
Se enää ei viillä vaikka sen tiedän
Sun luoksesi saapuvat muut
Solitário
Perto do ponto de ônibus, a um quarteirão
Tudo isso é tão familiar
Sob as sombras, sozinho entre as sombras
Eu caminho até a sua porta
Você vem ao meu encontro e como uma mãe a seu filho
Você me embala ao seu lado
Eu afundo devagar, afundo devagar
Se tudo pudesse ser esquecido
Refrão:
Um momento só no seu abraço quente,
Nada mais eu vou pedir
Você nunca precisa me amar,
Apenas entender sem perguntar
Depois de tudo isso, há um silêncio tímido
Eu me visto, estou indo embora
O frio do mundo me envolve
Quando saio pela porta na chuva
A noite pálida vigia comigo
As árvores despidas
Elas não cortam mais, embora eu saiba
Outros virão até você.