395px

A Cabeça Fala

Yup

Pää puhuu

Kun Sinfonia Ingeborg oli monen muun muassa revitty
Kappaleiksi siinä pankin edustalla, niin minut - Tai siis
Sen, mitä minusta paikalla oli, eli pään - sujautti
Poveensa joku frakkitakki hovimestari ja toi tänne
Tehtaaseen, jossa kaappiin lukittuna olin hyllyllä
Pitkään. Siellä komerossa sitten sanelin tietoni
Mankalle, joka oli minulla vieressä: Nenällä painelin
Vuoroin äänitys-, vuoroin pysäytyspainikkeita ja kaiken
Nauhoitin minkä tehtaasta ja murhaajistani tiesin...
Että kuinka täällä tehdään toppatakkeja, joissa on
Hiuksia täytteenä! Ja kuinka sadat pakkotyön ikeessä
Raatavat orjuutetut kaljupäät täällä silmät punaisina
Ja vettyneinä hampaita kiristelee! Ja kuinka loput
Onnettomat sielut kylvää huonokuntoisia, kaksihaaraisia
Hiuksia superloonipatjoihin... Ja öisin niitä tukkatakkeja
Kuljetetaan laivoilla Kalkuttaan ja Kuubaan ja ties
Minne... Jos meidänkin Minnalla on tietämättään yllä
Murhatun ihmisen karvoja pakkassäiltä lämmittämässä!
Tämän kaiken nauhoitin, ja kun nauha loppui niin
Otin kasetin suuhun ja nenän kautta hengittelin.
Ehkä päivän olin ollut lukkojen takana, kun sitten
Viimein hakivat ja roikottivat hiuksista ympäri
Tehdasta, ja minä sylkäisin silmien välttäessä
Kasetin roskaämpäriin, kun arvelin, että etsivä
Kyllä ymmärtää katsoa jäteastiaan...

A Cabeça Fala

Quando a Sinfonia Ingeborg foi rasgada em pedaços
Na frente do banco, então eu - Ou melhor,
O que restou de mim ali, ou seja, a cabeça - foi
Colocada no peito de um garçom de fraque e trazida aqui
Para a fábrica, onde fiquei trancado em um armário
Por muito tempo. Lá dentro, então, eu ditava minhas informações
Para um gravador que estava ao meu lado: Com o nariz eu apertava
Alternadamente os botões de gravação e de parar, e tudo
Gravava o que sabia sobre a fábrica e meus assassinos...
Que aqui se fazem casacos acolchoados, recheados com
Cabelos! E como centenas de cabeças carecas
Escravizadas trabalham aqui com os olhos vermelhos
E lacrimejantes! E como os outros
Desgraçados sem sorte semeiam cabelos maltratados, com pontas duplas
Em colchões de superlona... E à noite esses casacos de cabelo
São transportados de barco para Calcutá e Cuba e sabe-se
Lá onde mais... Se a nossa Minna também tem, sem saber,
Cabelos de uma pessoa assassinada aquecendo-a do frio!
Gravei tudo isso, e quando a fita acabou, então
Coloquei a fita na boca e respirei pelo nariz.
Talvez eu tivesse estado atrás das grades por um dia, quando então
Finalmente me buscaram e me arrastaram pelos cabelos pelo
Fábrica, e eu cuspi para evitar que meus olhos
A fita fosse parar no lixo, quando pensei que o detetive
Com certeza entenderia olhar na lixeira...