Vihkikaava Ja Käytäntö
Vaimo laittaa lapsen salaa viemää sanaa.
Puhelun jälkeen hymyään peittelee.
Kieltää minut kolmesti.
Kun kysyin: "saanko,
Jos kannan vinttiin sen lipaston?",
Hän kielsi, koska kaadoin pihaltamme väärät puut.
Tämä siveys, se ei johdu vain siitä, että toimin omin päin,
Mutta se nyt kaikki vain on kivaa, mitä naiset inhoaa.
Poissaollessaan isä tyttärelleen soittaa ja kysyy:
"onko siellä isi kotona?"
Ja tytär vastaa: "on."
Minkä jumala yhdistää, sen kolmas osapuoli erottaa.
Refrain:
Tuli naulat erottaa laudankappaleista.
Lapset tuntee minut vain isän roolista.
Tuijotan tuleen, tuijotan veteen - siinä meikäläisen elementit.
Vihkikaava ja käytäntö - siinä yleiset opit.
Jos näen malmisuonen kivessä, jota ei kuorma tuonut,
Esiintymä voi tontilla olla - menee talo purkuun, jos siitä puhun.
Ei muista menneitä näppyjä, ei lapiollisiaan laske,
Kun suojaa roudalta anturan ja maisemoi kaivannon.
Mutta uudet kiuaskivet saa sade puhdistaa,
Ne kottikärryyn pinoan ja keksin kirkolle asiaa.
Isän poissaollessa äiti tyttäreltään kysyy:
"heräsitkö yöllä, kun isi sammui eteiseen?"
Ja tytär vastaa: "en."
Äiti jatkaa:
"kävin varmistamassa, että hengität yhä."
Refrain
Cerimônia e Prática
A esposa manda a criança secretamente levar a mensagem.
Depois da ligação, esconde o sorriso.
Me nega três vezes.
Quando perguntei: "Posso,
Se eu levar aquele armário pro sótão?",
Ela negou, porque derrubei as árvores erradas do nosso quintal.
Essa castidade não vem só do fato de eu agir por conta própria,
Mas é tudo só divertido, o que as mulheres odeiam.
Quando está fora, o pai liga pra filha e pergunta:
"Tem papai em casa?"
E a filha responde: "tem."
O que Deus uniu, o terceiro separa.
Refrão:
Veio os pregos pra separar as tábuas.
As crianças só me conhecem como pai.
Eu olho pro fogo, olho pra água - esses são os meus elementos.
Cerimônia e prática - essas são as lições gerais.
Se eu vejo um filão de minério na pedra, que a carga não trouxe,
A jazida pode estar no terreno - a casa vai pro chão se eu falar sobre isso.
Não se lembra das espinhas do passado, não conta suas pá de terra,
Quando protege da geada a base e molda a vala.
Mas as novas pedras do forno podem ser limpas pela chuva,
Eu empilho no carrinho de mão e arrumo algo pra igreja.
Quando o pai não está, a mãe pergunta pra filha:
"Você acordou à noite, quando papai apagou na entrada?"
E a filha responde: "não."
A mãe continua:
"Fui checar se você ainda estava respirando."
Refrão