Merkit
Miten viimeinen sana on aina hyvästi
Meidän tarinan päätti
Kun sade löi maahan kuin aplodit
Minun ympärilleni on laitettu tuolit
Niissä ihmiset vaihtuu
Ja minä pysyn paikallani
Maailma loppui eilen
Luin aamulla lehden
Muttei siinä eikä kahviloissa
Puhuttu siitä sanaakaan
Siinä maailmassa minä olin onnellinen
Tätä taustaa vasten
Valottuvat sen piirteet
Aijai
Olenko hullu jos kysyn
Ovatko nämä samat kadut
Olenko hullu jos sanon
Talojen muuttuneen
Kaikilla pihoilla
Näin saapuvan varjoja joita
Joita en ennen huomannut
Silloin kun jokainen suudelma
Putoaa maahan yksitellen sinun huulilta
Minun maailmani loppuu siihen hetkeen
Olen paikallani yksin
Ja valottuvat sen piirteet
Aijai
Ilman niitä joita luulee ettei voisi elää
Elää silti mutta näkee
Talojen muuttuneen
Kaikilla pihoilla
Näin saapuvan varjoja joita
Joita en ennen huomannut
Ja vanhoissa lauluissa
Kuulin uusia lauseita joita
Joita en ennen kuunnellut
Mihin ovat kadonneet merkit siitä että minun kaupunkini elää?
marcas
Como é a última palavra sempre boa
Nossa história terminou
Quando a chuva chega ao chão como aplausos
Tenho cadeiras ao meu redor
Nessas pessoas mudam
E vou ficar aqui
O mundo terminou ontem
Eu leio a revista pela manhã
Mas não nas cafeterias
Nós conversamos sobre essa palavra
Naquele mundo, eu estava feliz
Neste contexto
Suas características são palpáveis
aijai
Estou louco se eu perguntar
São essas mesmas ruas
Estou louco se eu disser
Casas mudaram
Todos os estaleiros
Sombras entrantes entrantes que
O que eu não notei antes
Quando cada beijo
Caia no chão, um a um, de seus lábios
Meu mundo acaba nesse momento
Eu estou sozinho no meu lugar
E suas características estão expostas
aijai
Sem aqueles que pensam que ele não pode viver
Ela ainda vive, mas pode ver
Casas mudaram
Todos os estaleiros
Sombras entrantes entrantes que
O que eu não notei antes
E em músicas antigas
Ouvi novas frases que
O que eu não ouvi antes
Quais são os sinais que faltava na minha cidade?