Onnellinen
Meen, minne mun mentävä on
Eteen avautuu tuntematon
Pääsin jo yli sen,
Painavan eilisen
Siirsin kallioita,
Mursin muurit,
Koska tiesin, että täytyy
Kielsin kohtaloita,
Poistin pilvet tieltä,
Jotta valo löytyy
Oon vihdoinkin onnellinen
Varjoon, enää mä kurkota en
Taakseni talvi jää
Voin elää, hengittää
Siirsin kallioita,
Mursin muurit,
Koska tiesin, että täytyy
Kielsin kohtaloita,
Poistin pilvet tieltä,
Jotta valo löytyy
Kaikkeni mä annoin,
Itselleni vannoin
Taakkaa jota kannoin,
Mä en raahaa enää koskaan
Kuljin umpikujaa,
Miettimättä lujaa,
Kunnes päätin,
Etten nojaa siihen,
Mikä sortuu niskaan
Siirsin kallioita,
Mursin muurit,
Koska tiesin, että täytyy
Kielsin kohtaloita,
Poistin pilvet tieltä,
Jotta valo löytyy
Feliz
Vou, pra onde eu tenho que ir
À frente se abre o desconhecido
Já passei por isso,
O pesado ontem
Mudei rochas,
Quebrei muros,
Porque sabia que era preciso
Neguei destinos,
Afastei as nuvens do caminho,
Pra que a luz apareça
Finalmente estou feliz
Na sombra, não vou mais me esticar
O inverno fica pra trás
Posso viver, respirar
Mudei rochas,
Quebrei muros,
Porque sabia que era preciso
Neguei destinos,
Afastei as nuvens do caminho,
Pra que a luz apareça
Dei tudo de mim,
Prometi a mim mesmo
O peso que eu carregava,
Nunca mais vou arrastar
Caminhei por um beco sem saída,
Sem pensar muito,
Até que decidi,
Que não vou me apoiar
Naquilo que desaba sobre mim
Mudei rochas,
Quebrei muros,
Porque sabia que era preciso
Neguei destinos,
Afastei as nuvens do caminho,
Pra que a luz apareça