Kuoleman Kylmä Ikuisuus

A Frieza Eterna da Morte

Kuoleman Kylmä Ikuisuus

No fundo dos abismos;Syvimmässä kuiluista;
No mais escuro dos recantosPimeimmässä onkaloista
Crescem as flores mais negrasKasvavat mustimmat kukat
Do ódio e do desprezo humanoTuhon ja ihmisvihan

Não há mais nada aquiEi enää mitään jäljellä
Nada pra mim nesse lugarEi mitään minulle täällä

No mais frio dos mundosKylmimmässä maailmoista
Nos corações mais sombriosMustimmassa sydämmista
Cresce uma nova, mais profunda dorKasvaa uusi, syvempi suru
Uma melancolia diferenteUuddenlainen melankolia

As névoas giratórias me engolemKieppuvat usvat nielaisevat minut
Os ventos gelados do inferno rasgam minha almaHelvetin jäätävät tuulet raastavat sieluani
As garras frias da morte se agarram a mimKuolon kylmät kynnet tarttuuat niinnun
Chamando-me para dentroKutsuvat mukaansa
Do reino da morteKuoleman valtakuntaan

Não sinto saudade, não sinto remorsoEn tunne kaipunta, en katumusta
Não sinto mais angústia, não sinto dorEn tunne enää ahdistrusta, en tuskaa
Estou acima da angústia e do medoOlen yläpuollella kiuun ja pelon
Sou um com a frieza eterna da nova morteOlen yhtä kuoleman kylmän ikuis uuden kanssa

Do caos ao caosKaaoksesta kaaokseen
Uma nova ordem surge das cinzasUusi järjestys nousee tuhkasta
Um novo mundo, um novo deusUusi maailma, uusi jumala
Rei satanás!Kuningas saatana!