Maailman Viimeinen Yö (Ja Ensimmäinen)
Yössä oli laulu
Tuulen vihlova ujellus
valittava itku
Kuolevan maan
Ikivanha
Maailmojen takainen
Tuuli tuli yöstä
Kuin näkymätön ruoska
Pyyhki katuja
Metsiä ja soita
Raastoi kupeita
Äiti maan
Vasaroi lakkaamatta
Vasten kasvojaan
Tuli satoi taivaista
Kuolleen kaupungin raunioille
Ja ruumispinot
Liekehtivät
Lailla soihtujen
Maailman viimeisessä yössä
Ja tänä yönä Ruton Kuninkaan hovissa
Syödään, juodaan ja naidaan
Tämä on uuden Jumalan
ensimmäinen ehtoollinen
Lihaa,
verta ja spermaa
Sinun loppusi
On minun alkuni
Sinun Jumalasi valtakunta ei ole täällä
Sinun Jumalasi on kuollut
Raiskattu ja murhattu,
Silvottu ja häpäisty
Tämä on
Maailman viimeinen yö
Minun ensimmäiseni
A Última Noite do Mundo (E a Primeira)
Na noite havia uma canção
O vento cortante sussurrava
Um choro lamentoso
Da terra moribunda
Antiga como o tempo
Além dos mundos
O vento veio da noite
Como um chicote invisível
Varreu as ruas
Florestas e pântanos
Desgarrava os flancos
Da mãe terra
Martelava sem parar
Contra seu rosto
Fogo caiu do céu
Sobre as ruínas da cidade morta
E pilhas de corpos
Ardiam
Como tochas
Na última noite do mundo
E esta noite na corte do Rei Rato
Comemos, bebemos e transamos
Esta é a primeira ceia
Do novo Deus
Carne,
Sangue e esperma
Seu fim
É meu começo
O reino do seu Deus não está aqui
Seu Deus está morto
Estuprado e assassinado,
Desmembrado e profanado
Esta é
A última noite do mundo
A minha primeira