Palvonnan eleitä
asu on vapaa
täällä aiheet ja käsittely tapaa
merenrantaa, rautatietä ei näy eikä näy näkyjä
näkyy sairasvuoteen pääty
likaiset astiat joissa eiliset odottaa uutta tulemista
enkelit ei tee tietä tähän innoituksen asumukseen
ei pasuuna soi ei suitsua mirha
ei viisikanta kulmillaan tuo Sofia syviä sanoja
mutta häilähti äsken kuin kurillaan
rytmin seass
äin pitänyt
laulaa ikuista kertosäettään
kun ajan ikonit syytävät lempeitä hymyjään
kunnes kasvot mätänee
kunnes muistan kaiken ulkoa eikä tekoja enää tule
Ja neitsyt narrin puvussa laskee valtit, kaataa pöydän
ensimmäinen ja toinen sotilas vastaavat vain toisilleen
ja mielettömät odottavat vuoroaan veitset valmiina
voittaja on se, joka huomaa ajoissa
Sinais de Liberdade
a vida é livre
aqui os temas e o jeito de lidar
na beira do mar, não se vê trilhos nem visões
apenas o fim de uma cama de doente
pratos sujos onde o ontem espera um novo retorno
anjos não abrem caminho para esta morada de inspiração
não soa a trombeta, não há incenso ou mirra
não traz a estrela de cinco pontas palavras profundas de Sofia
mas acabou de brilhar como se fosse uma provocação
no meio do ritmo
eu não deveria
cantar seu refrão eterno
quando os ícones do tempo despejam sorrisos suaves
até que os rostos apodreçam
até que eu lembre de tudo de cor e as ações não venham mais
E a virgem no traje de palhaço conta as cartas, derruba a mesa
o primeiro e o segundo soldado só respondem um ao outro
e os insensatos aguardam sua vez, facas à mão
o vencedor é aquele que percebe a tempo