Sinä vuonna
Sinä vuonna satoi paljon
Paljon vettä kiiltävää
Sinä vuonna raudanharmaan vapauden
Me teimme minkä voimme yössä märän Kruunuhaan
Me teimme kerran viimeisen ja aina uudestaan
Sinä vuonna satoi vettä
Uhma kuoli hiljalleen
Sinä vuonna totuus muutti kaupunkiin
Kaasulieden lämpöön leirin teimme iltaisin
Minä puhuin vähän, sinä puhuit paremmin
Sitä tekee minkä jaksaa paetakseen kuolemaa
Sitä tekee minkä ehtii, eikä ehdi kuitenkaan
Me sulkeuduimme musiikkiin kuin lapset murheeseen
Me teemme niin edelleen
Sinä vuonna satoi paljon
Paljon aikaa kiiltävää
Sinä vuonna rauhankaipuun uupuneen
Me toivoimme vain, emme mitään vaatineet
Me haarniskoidut lapset kauan sitten kaatuneet
Sitä taistelee ja pelkää kunnes tottuu kuolemaan
Sitä uskoo mihin vain kunnes väsyy vihaamaan
Sinä vuonna uskoimme kai vielä johonkin
Niin kuin hiukan vieläkin
Aquele Ano
Aquele ano choveu muito
Muita água brilhante
Aquele ano da liberdade cinza de ferro
Fizemos o que pudemos na noite molhada de Kruunuha
Fizemos uma última vez e sempre de novo
Aquele ano choveu
A ousadia morreu devagar
Aquele ano a verdade se mudou para a cidade
Fizemos um acampamento no calor do fogão à gás à noite
Eu falei pouco, você falou melhor
Faz o que dá pra escapar da morte
Faz o que dá, mas não dá tempo
Nos fechamos na música como crianças na tristeza
Continuamos fazendo assim
Aquele ano choveu muito
Muita água brilhante
Aquele ano da saudade de paz cansada
Só esperávamos, não exigíamos nada
Nós, crianças de armadura, caímos há muito tempo
Lutamos e temos medo até acostumar com a morte
Acreditamos em qualquer coisa até cansar de odiar
Aquele ano, acho que ainda acreditávamos em algo
Como um pouco ainda acreditamos.