Tie Vie
Maanantai-aamu, päässä hakkaa, ei saa rauhaa,
vaimo nalkuttaa, tahtoo rahaa, katsoo tilinauhaa
Kymmenen vuotta nyt kun kulunut on tuosta,
ihmettelen joskus kuinka nousin siitä suosta
Ei kaupungin kadut enää mua ahdista,
ei velat niskassa askeleita tahdista
Oujee, vatsa murisee,
vatsa murisee, mut on tyytyväinen
Talot kaatuu niskaan, ahdistus varttuu,
pakko päästä pois mutta kengätkin tarttuu
Nyt pääni täyttää punkku ja jostain löydän natsan
olo on ihan kunkku, sossun soppa täyttää vatsan
Ennen tuskailin mistä rahaa lisää saisin
nyt vain eläkkeeni nostan perjantaisin
Kutsuu tie mua, tie vie mua,
tie vie mua, voi riemua!
Kymmenen vuotta nyt kun kulunut on tuosta,
ihmettelen joskus kuinka nousin siitä suosta
Ei kaupungin kadut enää mua ahdista,
ei velat niskassa askeleita tahdista
Oujee, vatsa murisee,
vatsa murisee, mut on tyytyväinen!
Caminho da Vida
Segunda de manhã, a cabeça bate, não consigo ter paz,
minha mulher reclama, quer grana, olha o extrato
Dez anos já se passaram desde então,
me pergunto às vezes como saí daquela situação
As ruas da cidade não me sufocam mais,
sem dívidas nas costas, ando no meu compasso
É, a barriga ronca,
barriga ronca, mas tô satisfeito
As casas caem em cima, a ansiedade aumenta,
preciso sair, mas até o sapato gruda
Agora minha cabeça tá cheia de vinho e de alguma forma eu encontro a saída
me sinto um rei, a sopa da assistência enche a barriga
Antes eu sofria pra arranjar mais grana
agora só retiro minha aposentadoria toda sexta
A estrada me chama, o caminho me leva,
o caminho me leva, que alegria!
Dez anos já se passaram desde então,
me pergunto às vezes como saí daquela situação
As ruas da cidade não me sufocam mais,
sem dívidas nas costas, ando no meu compasso
É, a barriga ronca,
barriga ronca, mas tô satisfeito!