Tuhkaa hangelle
Nyt kun hiljainen on nurmi luminen,
ja muisto kivinen, minä suljen silmäni
Ja kiroan sen lupauksen,
kun sanoin, että en aio olla vihainen
Vaikea hengittää, vain niin vähän jää
lämmittämään, kun jatkan elämää
Kuinka saisinkaan taas pääni nousemaan,
kun edes nukkumaan en käydä uskalla
Mutta päivät pitenee
refren':
Levitän tuhkaa hangelle, ettei säteet heijastuisi pois
Käsken kevään ilmoille, että uusi kasvaa vois
Kun vedet vapautuu ja yöt haalistuu,
niin muisto kaunistuu ja minä ymmärrän
Kun ovi aukaistaan, vanha suljetaan,
ettei tuulet löis, veis veto mennessään
Sillä päivät pitenee
refren'
Levitän tuhkaa hangelle, että uusi kasvaa vois
Levitän tuhkaa hangelle
Käsken kevään ilmoille
Cinzas na Neve
Agora que o gramado coberto de neve está silencioso,
e a lembrança é dura, eu fecho os olhos
E amaldiçoo essa promessa,
quando disse que não ia ficar bravo
Difícil de respirar, só um pouco resta
para aquecer, enquanto sigo a vida
Como eu conseguiria levantar a cabeça de novo,
se nem mesmo consigo ir dormir
Mas os dias estão se alongando
refrão:
Espalho cinzas na neve, para que os raios não se reflitam
Ordeno à primavera que venha, para que algo novo possa crescer
Quando as águas se libertam e as noites desbotam,
a lembrança se embeleza e eu entendo
Quando a porta se abre, a velha se fecha,
para que os ventos não soprem, levando tudo embora
Pois os dias estão se alongando
refrão:
Espalho cinzas na neve, para que algo novo possa crescer
Espalho cinzas na neve
Ordeno à primavera que venha