395px

Heidi

Harhakuvitelma

Heidi

tiedätsä, ku suuttuu
sanoo paljon asioita mitä ei ees välttämättä tarkota
vaikka sil hetkel luuleekin tarkottavansa joka sanaa
joka tavuu joka pilkkuu joka pistettä mitä siin lausees on
sen jälkeen on ihan turha mennä sanomaan
hei sori emmä oikeest tarkottanut
kuitenkin tarkotti
silti, hei anna anteeks, en mä oikeest tarkottanut

olen ollut liian kauan yksin, liikaa kanssa muiden
olen hiili joukossa timanttien
olen unohtanut miltä tuntuu rakkaus, miltä tuntuu onni
olen sairas lääkkeiden keskellä
tulisitko minun vierelleni kiinni minuuteeni
voisimme olla yhdessä yksin
olen täällä vain yksi näistä, täällä on yksinäistä
olen ikävä rakkauden keskellä

mä olen kelannut sua monta vuorokautta, kuukautta
tää alkaa olee jo sairautta
jotenkin mun ajatukset kulkee aina sun kautta
vaikka sä olet ostoskeskus ja mä vaan kyläkauppa
olet silti muistoissani todellista vaurautta
en vain muistanut sydämeni haurautta
ku suhun rakastuin sain sen tuntee pahimman kautta
jos saisin sut en tarvis muuta rikkautta kulta
tiedän etten ole täydellinen myönnän sen
paikasta sydämessäsi oisin antanut kaikkeuden
uhrannut minuuden puolesta rakkauden
ilman sua olen kaikkien keskellä yksinäinen
olen kirjoittanut sulle tuhat biisii kulta
olen halunnut vaihtaa kaiken tunteisiisi kulta
ja mä tiedän etten saa sua lähelleni
ja kai se on ihan oikein itselleni
sä yksi yö soitit ja halusit tulla käymään
suostuin vaik tiesin mitä siin tulee käymään
vaikkei oltukaan pariin kuukauteen nähtykään
silti huomasin ett tunteeni ei ollut hävinnytkään
esitin kylmää, mut ei siit mitään tullut
vastustaa tunteit mut ei ne sitä kuullut
vaan rakastuin suhun vaa lisää taas
ihmettelin paljon rakkautta muhun mahtuukaan
mä olen vaan metsä kun sä olet joku puu
kaikkien joukosta taas haluaisin vaan sinuu
mutta tiedän että niin ei tule käymään
miksi ihmeessä sä teet taas mulle tämän
mä haluaisin olla kylmä niinkuin moni muu
ei ikinä voisi mikään sattuu
kuinka helppoo silloin elämä olisikaan
ei kukaan koskaan voisi mua satuttaa

olen ollut liian kauan tyhmä, liikaa liian viisas
olen unohdus muistin joukossa
olen unohtanut miltä tuntuu rakkaus miltä tuntuu onni
olen sairas lääkkeiden keskellä

Heidi

sabe, quando ela fica brava
fala um monte de coisas que nem sabe se tá falando sério
mesmo que naquele momento ache que tá valendo cada palavra
cada sílaba, cada vírgula, cada ponto que tem na frase
depois é inútil vir e dizer
"oi, desculpa, não era bem isso que eu queria dizer"
mas no fundo queria dizer
mesmo assim, ei, me perdoa, não era bem isso que eu queria dizer

estou sozinho há tempo demais, demais com os outros
sou carvão no meio de diamantes
esqueci como é sentir amor, como é ser feliz
estou doente no meio dos remédios
você viria ficar do meu lado, grudado em mim?
poderíamos estar juntos, mesmo sozinhos
estou aqui, só mais um, aqui é solitário
sinto falta do amor no meio disso tudo

eu tenho pensado em você por dias, meses
isso tá começando a ser uma doença
minhas ideias sempre passam por você
mesmo que você seja um shopping e eu só uma loja de bairro
você ainda é uma riqueza nas minhas memórias
só não lembrei da fragilidade do meu coração
quando me apaixonei por você, senti isso da pior forma
se eu tivesse você, não precisaria de mais riqueza, amor
sei que não sou perfeito, admito isso
no seu coração, eu teria dado tudo
sacrificado meu eu pelo amor
sem você, sou só mais um solitário no meio de todos
escrevi mil músicas pra você, amor
quero trocar tudo pelos seus sentimentos, amor
e eu sei que não posso ter você perto de mim
e talvez isso seja o certo pra mim
você uma noite me ligou e quis vir me ver
eu aceitei, mesmo sabendo o que ia rolar
mesmo que a gente não tivesse se visto em meses
ainda assim percebi que meus sentimentos não tinham sumido
fingi que tava frio, mas não adiantou nada
resisti aos sentimentos, mas eles não ouviram
só me apaixonei por você mais uma vez
me perguntei quanto amor cabe em mim
sou só uma floresta, enquanto você é uma árvore
entre todos, só queria você
mas sei que isso não vai acontecer
por que diabos você faz isso comigo de novo?
queria ser frio como muitos outros
nada nunca poderia me machucar
como seria fácil a vida assim
ninguém nunca poderia me ferir

estou sendo burro há tempo demais, sábio demais
sou um esquecimento no meio das memórias
esqueci como é sentir amor, como é ser feliz
estou doente no meio dos remédios.