Murheiden maa
Jaksathan kiinni pitää,
vaikka et tunne mitään
Kaikki on vierasta,
juuret on ilmassa
Odota, ehkä tänään
Taipuu valkeaan pimeä maa
Kaatuneensa kantaa
Vuosien taa jäljet johtaa
kirjoissa kerrotaan
Vaipuu nirvanaan surujen maa
Hukkuneensa nostaa
Murheiden maa taivu, vaivu jo valkeaan
Kuinka pystyy heräämään
Jos ei erota unta enää
On liian hiljaista
Kuolemanhiljaista
Odota, jospa tänään
Taipuu valkeaan pimeä maa
Kaatuneensa kantaa
Vuosien taa jäljet johtaa
kirjoissa kerrotaan
Vaipuu nirvanaan surujen maa
Hukkuneensa nostaa
Murheiden maa taivu, vaivu...
Murheiden maa taivu, vaivu jo valkeaan
Taipuu valkeaan pimeä maa
Kaatuneensa kantaa
Vuosien taa jäljet johtaa
kirjoissa kerrotaan
Vaipuu nirvanaan surujen maa
Hukkuneensa nostaa
Murheiden maa taivu, vaivu...
Murheiden maa taivu, vaivu jo valkeaan
Terra dos Tristes
Aguenta firme,
mesmo que não sinta nada
Tudo é estranho,
as raízes estão no ar
Espera, talvez hoje
Se curva a terra escura e branca
Carrega o que caiu
As marcas dos anos levam
estão nos livros
Afunda no nirvana a terra da dor
O afogado se levanta
Terra dos tristes, se curva, afunda já na branquidão
Como consegue acordar
Se não consegue mais distinguir o sonho
Está muito silencioso
Silêncio da morte
Espera, quem sabe hoje
Se curva a terra escura e branca
Carrega o que caiu
As marcas dos anos levam
estão nos livros
Afunda no nirvana a terra da dor
O afogado se levanta
Terra dos tristes, se curva, afunda...
Terra dos tristes, se curva, afunda já na branquidão
Se curva a terra escura e branca
Carrega o que caiu
As marcas dos anos levam
estão nos livros
Afunda no nirvana a terra da dor
O afogado se levanta
Terra dos tristes, se curva, afunda...
Terra dos tristes, se curva, afunda já na branquidão