Juurrun tähän ikävään
Varjoon vanhan tammen hetkeks istahdan
Kiven pintaa miettien mä hyväilen
Nypin maasta rikkaruohon muutaman
Kukkii kummullasi muistot eilisen
Orvokit sen kesätaivaan siniset
Mutta niitä enää nähdä voi sä et
Niin kuin orvokit nää maahan juurtuneet
Kiinni sinussa mä kasvoin elämään
Olit voimani ja minkäs sille teet
Nyt mä juurrun tähän ikävään
Kaikki minussa kuin vaiti valittaa
Valos sammuttua eksyin hämärään
Ja kun sinua en nähdä enää saa
Niin mä juurrun tähän ikävään
Kastan kukkaset ja sulle puhelen
Ja on aivan niin kuin jotain vastaisit
Tätä kenellekään kertoa voi en
Ymmärtää sen vain nuo pienet orvokit
Lintu lohdutusta laulaa jossakin
Minä tahtoisin niin sinut takaisin
Niin kuin orvokit nää maahan juurtuneet
Kiinni sinussa mä kasvoin elämään
Olit voimani ja minkäs sille teet
Nyt mä juurrun tähän ikävään
Kaikki minussa kuin vaiti valittaa
Valos sammuttua eksyin hämärään
Ja kun sinua en nähdä enää saa
Niin mä juurrun tähän ikävään
Enraizado nessa tristeza
Na sombra do velho carvalho, me sento um instante
Pensando na superfície da pedra, eu acaricio
Arranco algumas ervas daninhas do chão
As lembranças de ontem florescem em você
As violetas do céu de verão, tão azuis
Mas você não pode mais vê-las
Assim como essas violetas que se enraizaram na terra
Eu cresci em você, vivendo a vida
Você era minha força, e o que posso fazer?
Agora eu me enraizo nessa tristeza
Tudo em mim, como se em silêncio, lamenta
Quando a luz se apaga, eu me perco na penumbra
E quando não posso mais te ver
Então eu me enraizo nessa tristeza
Eu rego as flores e falo com você
E é como se você respondesse algo
Não posso contar isso a ninguém
Só essas pequenas violetas entendem
Um pássaro canta consolo em algum lugar
Eu gostaria tanto de ter você de volta
Assim como essas violetas que se enraizaram na terra
Eu cresci em você, vivendo a vida
Você era minha força, e o que posso fazer?
Agora eu me enraizo nessa tristeza
Tudo em mim, como se em silêncio, lamenta
Quando a luz se apaga, eu me perco na penumbra
E quando não posso mais te ver
Então eu me enraizo nessa tristeza