395px

Jan

Kaija Kärkinen & Ile Kallio

Jan

tähän aikaan keväästä
outo ikävä yllättää
tähän aikaan keväästä
sinä lähdit
kun joesta lähtivät jäät

ei riittänyt joki kyläpahasen
tahdoit meren
meren ja tuulet sen
oi Jan
olit täällä muukalainen

refren':
kotiin kaipaatko joskus Jan
kun tuulee rannalla maailman
jos kaipaat niin kuulet mun nimeäsi tuuleen kuiskaavan, oi Jan

rohkeuttani keräsin
sitten lähdin minäkin
vastatuuleen ja myötäiseen
minä taivalsin
olen matkalla vieläkin

minä kirjeitä sain aina kauempaa
ja kauempaa
kunnes loppuivat kokonaan
oi, Jan millä rannalla me kohdataan

refren'

refren'2:
unelmoithan vielä Jan
kun tulee rannalla maailman
jos unelmoit niin tiedän tuulten
sua kantavan, oi Jan

tähän aikaan keväästä
jälleen ikävä yllättää
tällä tutulla rannalla
minä katson kun
joesta lähtevät jäät

tiedän sen mikä sai minut palaamaan tähän rantaan
joka tulvii muistojaan
oi, Jan
tulit viimein mua tapaamaan

refren'

refren'2

Jan

nesta época da primavera
uma estranha saudade me surpreende
nesta época da primavera
tu partiste
quando o gelo começou a derreter no rio

não bastava o rio da vilazinha
querias o mar
o mar e os ventos dele
oh Jan
eras um estranho aqui

refrão:
você sente falta de casa às vezes, Jan
quando o vento sopra na praia do mundo
se sentir falta, ouvirás meu nome sussurrando no vento, oh Jan

juntei minha coragem
então eu também fui
contra o vento e a favor dele
eu caminhei
ainda estou a caminho

recebi cartas sempre de mais longe
e mais longe
até que acabaram de vez
oh, Jan, em que praia nos encontraremos

refrão

refrão 2:
você ainda sonha, Jan
quando o vento sopra na praia do mundo
se sonhas, sei que os ventos
te levarão, oh Jan

nesta época da primavera
novamente a saudade me surpreende
nesta praia familiar
eu olho enquanto
o gelo se despede do rio

sei o que me fez voltar a esta praia
que transborda memórias
oh, Jan
você finalmente veio me encontrar

refrão

refrão 2

Composição: