Totuus Viiltaeae
vähitellen väsyttää
matkamies kun yöksi jää
kylään nimettömään
keskelle ei-mitään
ja aamulla aikaisin
matka jatkuu tietenkin
vaikka hän väsyi jo kulkemaan
lähtiessään kotioveltaan
ja tuhannen Turkin basaarin
ja katakombien Pariisin
halki on vielä mentävä miehen kuitenkin
Valtamereen Intian
ensi viikolla sukellan
nyt tahdon helteestä Arfikan
pian pölyyn Ateenan
yössä hiljainen hiekkatie
miehen kiirettä nielee
hän törmää lammaspaimeneen
joka näyttää valoa katraalleen
ja matkapäiväkirjalleen
hän huutaa suureen ääneen
miksi on aivan yhdentekevää minne meen
se on totuus, joka matkamiestä viiltää
kaikki muuhan aina kiiltää
niinhän se on
se on totuus, joka viiltää
sen tietää matkamies
ei ole mitään pysyvää
kun kaikki ohikiitää
vain totuus jää
se hänen kintereillään liitää
Hänet on luotu kulkemaan
ei hän voi olla paikoillaan
eikä riittäisi tahtokaan
vastustaa maan vetovoimaa
yli Kiinan kielimuurin
sinne missä kuu on suurin
ei idän ihmeet voi kiinnostaa
ajatus kun ei anna rauhaa
mitä ihmettä täällä teen
hän miettii itsekseen
kun uusi aamu usvan seasta selkenee
se on totuus...
A Verdade Cortante
pouco a pouco cansa
o viajante que fica à noite
na vila sem nome
no meio do nada
e de manhã bem cedo
a viagem continua, claro
ainda que ele já esteja cansado de andar
ao sair da porta de casa
e de mil bazares da Turquia
e das catacumbas de Paris
ainda há muito caminho pela frente, mesmo assim
Para o Oceano Índico
na próxima semana eu mergulho
agora quero escapar do calor da África
logo na poeira de Atenas
na noite, uma estrada de areia silenciosa
engole a pressa do homem
e ele esbarra em um pastor de ovelhas
que ilumina seu rebanho
e para seu diário de viagem
ele grita em voz alta
por que não importa pra onde vou
essa é a verdade que corta o viajante
tudo o mais sempre brilha
é assim que é
essa é a verdade que corta
e o viajante sabe
ainda não há nada permanente
quando tudo passa rápido
só a verdade permanece
ela voa atrás dele
Ele foi feito para andar
não pode ficar parado
e nem teria vontade
de resistir à gravidade da terra
além da muralha da língua da China
lá onde a lua é maior
as maravilhas do Oriente não podem interessar
já que a mente não dá descanso
o que diabos estou fazendo aqui
ele pensa consigo mesmo
quando uma nova manhã se revela através da névoa
essa é a verdade...