Tuulten Viemaeae
Poika kääntää kahvinkeittimen kii
hän laittaa ikkunan säppiin
heittää hyvästit huoneelleen
hän odottelee hissiään
taas talonmies juovuksissa
puhuu kuudella kielellään
Tuuli vie kaiken mennessään
on hän ja maailma sodassa keskenään
Tyttö lähtee kotoaan
isä hautaustoimistostaan
saapuu saattokeikaltaan
raitiovaunulla rapakon taa
hän ajatuksissaan matkustaa
ja havahtuu kolinaan
Tytön huulet veisivät pojan mennessään
mutta hän ei ole poikaa nähnytkään
Ja he sopisivat niin hyvin toisilleen
mutta minkäs teet
he joka päivä toistensa ohi kävelee
niin kohtalo sanelee
ja päivä iltaa kohti kuin laiska rosvosakki se raahustaa
tuulten viemää
heidän tarinansa kai joskus kirjoitetaan
Vuodet vierii jylisten
on jäänyt jälkiä sen
muuten kaikki ennallaan
nainen lähtee kotoaan
isä firman autolla komeasti
hautaan saatetaan
Tuuli vie kaiken mennessään
on mies ja maailma sovussa keskenään
Ja he sopisivat niin hyvin toisilleen... (x2)
Kun sitten yö tulee päälle ja lyö miehen kanveesiin
nainen katselee tähtiin ja yrittää ymmärtää
tässä kävikin niin
Ja he olisivat sopineet toisilleen, mutta minkäs teit
he joka päivä toistensa ohi käveli
niin kohtalo saneli...
Levado pelo Vento
O garoto desliga a cafeteira
ele fecha a janela
se despede do seu quarto
está esperando o elevador
mais uma vez o zelador embriagado
fala em seis idiomas
O vento leva tudo embora
ele e o mundo estão em guerra um com o outro
A garota sai de casa
o pai do cemitério
volta de um funeral
de bonde para o outro lado do rio
ela viaja em seus pensamentos
e se assusta com o barulho
Os lábios da garota levariam o garoto embora
mas ela nunca viu o garoto
E eles combinariam tão bem um com o outro
mas o que se pode fazer
eles passam um pelo outro todo dia
assim o destino decide
e o dia avança como um bando de ladrões preguiçosos
levados pelo vento
a história deles talvez um dia seja escrita
Os anos passam barulhentos
deixaram marcas disso
senão tudo continua igual
a mulher sai de casa
o pai vai de carro da empresa
para levar ao cemitério
O vento leva tudo embora
o homem e o mundo estão em paz um com o outro
E eles combinariam tão bem um com o outro... (x2)
Quando a noite chega e derruba o homem no chão
a mulher olha para as estrelas e tenta entender
como tudo aconteceu assim
E eles teriam se combinado, mas o que se pode fazer
eles passaram um pelo outro todo dia
assim o destino decidiu...