Kaatuneiden muistolle
Mitä kuuluu, kulta pikkuinen?
Hetkistä kanssas haaveilen.
Täällä on kylmä ja minä olen nälkäinen.
Kerro, miten äiti voinut on?
Hän onko vielä ollut onneton?
Älkää murehtiko turhaan, voit olla huoleton.
Viime yönä uutta vuotta juhlittiin.
Nelikymmenluvulle jo siirryttiin.
Vähän matkan päässä juuri laukauksia ammuttiin.
refren':
Olen nähnyt monenlaista, paljon pahaa, kuolemaa.
Mutta kasvosi kun muistan, se auttaa jaksamaan.
Antaa sataa sulaa laavaa, antaa tulla mitä vaan!
Tässä maassa miehet tehdään, miehet tehdään kestämään!
Arvaa mitä, pikkuinen?
Eräs kavereista on kaupunkilainen.
Ja se sanoo, että voitais vaikka muuttaa luokse sen.
Varmasti työtä löytäisin.
Sinut veisin aina ulos iltaisin.
Joen rannalla sun kanssas käsikkäin mä kulkisin.
refren'
Pysähdyn luokse kaatuneen.
Poika vielä punatähti hatussaan.
Otan sormistansa kirjeen, poika kotiin kirjoittaa.
Olen nähnyt monenlaista, paljon pahaa, kuolemaa.
Mutta kasvosi kun muistan, se auttaa jaksamaan.
Antaa sataa sulaa laavaa, antaa tulla mitä vaan!
Tässä maassa miehet tehdään, miehet tehdään kestämään!
Miehet tehdään kestämään!
Miehet tehdään kestämään!
Em Memória dos Caídos
O que há, meu pequeno amor?
Sonho com os momentos ao seu lado.
Aqui está frio e eu estou com fome.
Me conta, como está sua mãe?
Ela ainda está infeliz?
Não se preocupe à toa, você pode ficar tranquilo.
Na última noite, comemoramos o ano novo.
Já estamos no ano de quarenta.
Um pouco mais adiante, tiros foram disparados.
Refrão:
Eu já vi de tudo, muito mal, morte.
Mas quando lembro do seu rosto, isso me ajuda a aguentar.
Deixa chover lava derretida, pode vir o que vier!
Neste país, os homens são feitos, os homens são feitos para aguentar!
Adivinha só, meu pequeno?
Um dos meus amigos é da cidade.
E ele diz que poderíamos até nos mudar pra lá.
Com certeza eu encontraria um emprego.
Te levaria sempre pra sair à noite.
À beira do rio, de mãos dadas eu caminharia com você.
Refrão:
Eu paro ao lado do caído.
Um garoto ainda com a estrela vermelha no chapéu.
Pego uma carta de seus dedos, o garoto escreve para casa.
Eu já vi de tudo, muito mal, morte.
Mas quando lembro do seu rosto, isso me ajuda a aguentar.
Deixa chover lava derretida, pode vir o que vier!
Neste país, os homens são feitos, os homens são feitos para aguentar!
Os homens são feitos para aguentar!
Os homens são feitos para aguentar!