Kipumylly
Hennon neion kova koura
myllyn kampee kangistavi,
kalveen immen hauras katse
kivun kantaa maailmalle.
Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.
Vääryyksien vahva rasva
saapi kivun voitimeksi.
Jauho säryn siemenistä,
satosesta kyisen pellon.
Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.
Paha veri maitoseksi,
tytön itku mausteheksi,
sitä musta hiiva nostaa,
hönkä hurja turvottavi.
Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.
Kun on kipu valmistunu,
särky, ähky kirvottunu,
kipumylly jo uutta jauhaa,
uuen turman jytkyttävi.
Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.
Moinho da Dor
A dor da mãe é uma dura carga
O moinho se agita e se despedaça,
O olhar da morte é um olhar frio
Que leva o peso ao mundo afora.
Moa o moinho, moendo a tristeza,
Produzindo a massa da angústia.
Moa o moinho, moendo a tristeza,
Levanta os danos que vêm.
A gordura forte das injustiças
Se torna a dor que nos domina.
A farinha se quebra nas sementes,
Da colheita do campo gelado.
Moa o moinho, moendo a tristeza,
Produzindo a massa da angústia.
Moa o moinho, moendo a tristeza,
Levanta os danos que vêm.
Sangue ruim se torna leite,
O choro da menina é o tempero,
Aquela levedura negra se ergue,
O sopro feroz incha e aperta.
Moa o moinho, moendo a tristeza,
Produzindo a massa da angústia.
Moa o moinho, moendo a tristeza,
Levanta os danos que vêm.
Quando a dor já está pronta,
A quebra, a cólica se libertou,
O moinho da dor já moendo de novo,
Bate forte a nova desgraça.
Moa o moinho, moendo a tristeza,
Produzindo a massa da angústia.
Moa o moinho, moendo a tristeza,
Levanta os danos que vêm.