Käärmeenkantaja
Sun rintojasi minä muistan kun täysikuu käy radalleen
Kuin ikävä on pitkä tie joka pyörän alla ulisee
Reppu täynnä on lahjoja jotka mä tuoda lupasin
Tuon kutistetun pygmin pään pääskynpesän sekä hanurin
Mä usein öisin olen katsellut taivaan käärmeenkantajaa
Se kanssa Herkuleksen taivaltaa tähtikäärme olallaan
Onko silläkin kaipaus naisensa viereen nukkumaan
Ja onko silläkin tää muistojen huimaus joka pakottaa
Oi käärmeenkantajaa
Pitkä on pölyinen tie
Ai miestä matkallaan
Naiseni luokse se vie
Oi käärmeenkantajaa
Luonasi onneni lie
Ai miestä matkallaan
Mä nähnyt olen monenlaista mun matkoillani usko vaan
Ja unohtunut viikkokausiksi turhuuteen ja hualaan
Mut mä vannon paan pantiksi pään kautta miehen kunnian
Sua kohti rouvani oon kulkenut lailla käärmeenkantajan
O Portador de Serpentes
Eu me lembro dos teus seios quando a lua cheia aparece
Como é longa a estrada que uiva sob a roda
A mochila cheia de presentes que prometi trazer
Trago a cabeça do pigmeu encolhida, o ninho de andorinhas e o acordeão
Eu muitas noites olhei para o portador de serpentes no céu
Ele caminha junto com Hércules, a serpente estelar em seu ombro
Ele também sente falta de sua mulher ao lado para dormir
E ele também tem essa vertigem de memórias que o obriga
Oh, portador de serpentes
Longa é a estrada empoeirada
Ah, o homem em sua jornada
O leva até minha mulher
Oh, portador de serpentes
Com você está minha felicidade
Ah, o homem em sua jornada
Eu já vi de tudo em minhas viagens, acredite
E esqueci por semanas a futilidade e a agonia
Mas eu juro que vou apostar a honra de um homem
Em direção a você, minha senhora, eu caminhei como o portador de serpentes