Miljoonasade
Hän muistaa isänsä kiviset pellot
Ne huokuivat kuivuuttaan
Sinä kesänä kauan sitten
Kun ei satanut ollenkaan
Hän muistaa isänsä kumaran hahmon
Peltojen reunalla
Itsekseen huokaavan hiljaa:
"Täytyy vain odottaa"
Ja juuri kun kaikki alkoi
Kuolla pois kokonaan
Toi tuuli jostain miljoonasateen
Ja elämän tullessaan
Oi miljoonasade oi miljoonasade
Oi miljoonasade oi miljoonasade
Sinä kesänä kauan sitten
Kun ei satanut ollenkaan
Hän tapas kirjastoautolla miehen
Ja tienristillä uudestaan
Ja mies lajoitti hänelle kirjan
Angelika ja yön ruhtinas
Ja pyysi vaimoksensa
Ja lähtemään mukanaan
Oi hän oli niin kaunis ja yksin
Ja itki nuoruttaan
Mutta kun tuuli toi miljoonasateen
Hän pakkasi vaatteensa
Tuo kaikki tapahtui kauan sitten
Nyt elää hän kaupungissa
Ostoskärryjen vainioilla
Hän kulkee lähiömarketissa
Ja mies tulee iltaisin kotiin
Pullo viinaa salkussaan
Ja sammunein silmin ja sydämin
Sohvalle nukahtaa
Oi hän toivoo salaa miljoonarakkautta
Tai miljoonakuolemaa
Tai miljoona miljoona mitä vaan
Kunhan ei tätä kuivuutta
Tänä aamuna keittiössä
Istuu hän yksikseen
Nyt hän avaa kaasuhellan
Ja menee pesuhuoneeseen
Nyt hän riisuu kaikki vaatteensa
Kuin oisi menossa sateeseen
Ja pesuhuoneen peiliin hän kirjoittaa
Yhä uudelleen ja uudelleen
"Mä en jaksa enää odottaa,
Voi isä, mitä mä teen" (3x)
Hän menee pesuhuoneesta keittiöön
Ja keittiöstä taivaaseen
Chuva Milionária
Ele se lembra dos campos pedregosos do pai
Que exalavam sua secura
Aquela verão há muito tempo
Quando não choveu nada
Ele se lembra da silhueta curvada do pai
Na beira dos campos
Suspirando sozinho:
"Só temos que esperar"
E justo quando tudo começou
A morrer completamente
O vento trouxe de algum lugar a chuva milionária
E a vida ao chegar
Oh chuva milionária, oh chuva milionária
Oh chuva milionária, oh chuva milionária
Aquela verão há muito tempo
Quando não choveu nada
Ele conheceu um homem no ônibus da biblioteca
E na encruzilhada novamente
E o homem lhe deu um livro
"Angelika e o príncipe da noite"
E pediu para ser sua esposa
E ir com ele
Oh, ela era tão linda e sozinha
E chorava sua juventude
Mas quando o vento trouxe a chuva milionária
Ela arrumou suas roupas
Tudo isso aconteceu há muito tempo
Agora ela vive na cidade
Nos campos dos carrinhos de compras
Ela anda no mercado do bairro
E o homem chega em casa à noite
Com uma garrafa de bebida na bolsa
E com os olhos e o coração embriagados
Cai no sofá
Oh, ela secretamente deseja um amor milionário
Ou uma morte milionária
Ou um milhão, um milhão de qualquer coisa
Desde que não seja essa secura
Esta manhã na cozinha
Ela está sozinha
Agora ela acende o fogão a gás
E vai para o banheiro
Agora ela tira todas as suas roupas
Como se fosse sair para a chuva
E no espelho do banheiro ela escreve
Repetidamente
"Eu não aguento mais esperar,
Oh pai, o que eu faço" (3x)
Ela sai do banheiro para a cozinha
E da cozinha para o céu