Jäisten Järvien Kimalteessa
ja kun veri lakkaa virtaamasta
tiedät meidän voittaneen.
Kuollut on se sädekehä
joka heidät ympäröi.
Tappava sen miekan terä
joka voiton sinetöi.
Hyytävä on pakkanen
joka meitä syleilee.
Metsät, aavat pohjoisäen
vapaudestaan kiittelee.
Jääkentät kimaltelevat,
verisinä säihkyvät.
Järvet luovat loistettaan
talven valtakunnassaan.
No Brilho dos Lagos Gélidos
e quando o sangue parar de fluir
você saberá que vencemos.
Morreu a auréola
que os cercava.
A lâmina mortal da espada
que selou a vitória.
O frio é aterrador
que nos abraça.
As florestas, vastas do norte
agradecem por sua liberdade.
Os campos de gelo brilham,
reluzindo em vermelho.
Os lagos criam seu brilho
no reino do inverno.