Huuto

Grito

Huuto

O gelo cega o olho
Silmänkantamattomiin jää silmät sokaisee
Vento cheio de fúria barra através das mãos
Viima täynnä viimmaa viiltää läpi käsien
Montanhas cercam a presa, tão desprovida de fé
Vuoret ympäröivät saalistaan, niin vailla uskoa
Como podemos viver aqui?
Mistä voimme täällä elää?
Onde podemos encontrar um caminho a seguir?
Mistä löydämme tien eteenpäin?
O ar fica mais frio, o dia fica estendido
Kylmenee ilma vaikka päivä pitenee
Não é permitida a proteção da floresta contra o tempo
Ei metsä säältä suojaa anna
Raramente aparecem sobreviventes do deserto
Harvoin näyttäytyvät selviytyjät erämaan
Ficando para trás, nem chegam à sepultura em paz
Taakse jääneet eivät pääse haudan rauhaan
Montanhas cercam a presa, tão desprovida de fé
Vuoret ympäröivät saalistaan, niin vailla uskoa
Como podemos viver aqui?
Mistä voimme täällä elää?
Onde podemos encontrar um caminho a seguir?
Mistä löydämme tien eteenpäin?
Não há, em agosto haverá morte
Ei elo kohtaa kuolemaa
Só o sofrimento e a dor
Ainoastaan kärsimystä ja tuskaa
Exportamos nossa capacidade de caminhar
Viety on kykymme kulkea
Passos esgotados sem força
Voimat askeleiden ehtyneet
Fraco e sem vontade
Heikkoina ja haluttomina
Destruição desviaram
Turmioon eksyneet
O coro do céu canta pesado
Taivaan paino laulaa kuorona
Nossos ouvidos sintonizam atormentados
Korviamme sen sävel piinaa
Privando a liberdade, dando origem a receios
Riistäen vapautemme, synnyttäen pelkomme
Faz-nos sentir pena esquecer
Saa meidät säälin unohtamaan
Ele ecoa nas paredes
Se kaikuu seinämistä
Se espalha pelo ar
Ilman halki kiirii
Perdeu a última esperança
Menetetty toivo viimeisten
Montes ao redor de suas presas, a próxima greve
Vuoret ympäröivät saalistaan, seuraavaksi iskevät
Onde alguém pode viver aqui?
Mistä kukaan täällä elää?
Onde encontrar o caminho a seguir?
Mistä löytää tien eteenpäin?
Lobos continuam sendo as vítimas da fraquesa
Susille jäävät uhreiksi heikot
Que fortemente recebem os lobos
Vahvat saavat susien tahdon
Olhos seguem cegamente os sons
Silmät sokeina seuraamme ääniä
Só o mal da natureza humana para viver
Vain ihmisluonto pahuudesta elää
Instinto assume quando a mente se volta para a escuridão
Vaisto ottaa vallan kun mieli kääntyy mustaan
Não aparece a andar debaixo dos nossos pés
Ei näy taivalta jalkojemme alla
Um lobo vestindo umatúnica, auxiliada por uma desesperada
Suden loimi yllään, epätoivo apunaan
Logo, a primeira pega a arma
Pian ensimmäinen tarttuu aseeseen
Põe fim à blasfêmia e a loucura
Tekee lopun jumalanpilkasta ja hulluudesta
Quando o último é culpado de assassinato
Kun viimeinenkin syyllistyy murhaan
Estes caminhos
Näillä hyisillä poluilla
Quando escuros
Minne pimeässä ryömimme
Lá animais vagueiam
Sinne pedot vaeltavat
Apresentamos o nosso papel
Olemme esittäneet roolimme
Ele ecoa nas paredes
Se kaikuu seinämistä
Se espalha pelo ar em esperança perdida
Ilman halki kiirii menetetty toivo
Ouça o grito de pessoas condenadas
Kuule tuomittujen huuto
A luz revela a respingos de sangue na neve
Valo paljastaa veriroiskeet lumessa
Nossas ações refletem o nosso destino da viagem
Teoistamme heijastuu matkamme määränpää
Não.. em agosto há morte
Ei elo kohtaa kuolemaa
O sofrimento não pode parar
Kärsimyksen voi lopettaa
O medo da natureza
Luontoamme pelkään
Mas quanto mais eu não posso silenciar os gritos de..
Vaan enää en voi huutoja vaientaa
E a sombra da chuva do passado nos pune
Niin sade viimeiset varjonsa langettaa
Alteradas para a vasta extensão do cemitério
Lakeudet muuttunett hautausmaiksi
Sob os sobreviventes do céu, mesmo do deserto
Saman taivaan alla selviytyjät erämaan
Desde antes da guerra, a memória dos toalhetes de vento
Sodan muiston tieltään tuuli pyyhkii
Ele ecoa nas paredes
Se kaikuu seinämistä
Se espalha pelo ar em esperança perdida
Ilman halki kiirii menetetty toivo
Já condenado em um sonho em que eu ouvi o grito
Jo unessa kuulen tuomittujen huudon