Huuto

Grito

Huuto

O gelo cega o olhoSilmänkantamattomiin jää silmät sokaisee
Vento cheio de fúria barra através das mãosViima täynnä viimmaa viiltää läpi käsien
Montanhas cercam a presa, tão desprovida de féVuoret ympäröivät saalistaan, niin vailla uskoa
Como podemos viver aqui?Mistä voimme täällä elää?
Onde podemos encontrar um caminho a seguir?Mistä löydämme tien eteenpäin?
O ar fica mais frio, o dia fica estendidoKylmenee ilma vaikka päivä pitenee
Não é permitida a proteção da floresta contra o tempoEi metsä säältä suojaa anna
Raramente aparecem sobreviventes do desertoHarvoin näyttäytyvät selviytyjät erämaan
Ficando para trás, nem chegam à sepultura em pazTaakse jääneet eivät pääse haudan rauhaan
Montanhas cercam a presa, tão desprovida de féVuoret ympäröivät saalistaan, niin vailla uskoa
Como podemos viver aqui?Mistä voimme täällä elää?
Onde podemos encontrar um caminho a seguir?Mistä löydämme tien eteenpäin?
Não há, em agosto haverá morteEi elo kohtaa kuolemaa
Só o sofrimento e a dorAinoastaan kärsimystä ja tuskaa
Exportamos nossa capacidade de caminharViety on kykymme kulkea
Passos esgotados sem forçaVoimat askeleiden ehtyneet
Fraco e sem vontadeHeikkoina ja haluttomina
Destruição desviaramTurmioon eksyneet
O coro do céu canta pesadoTaivaan paino laulaa kuorona
Nossos ouvidos sintonizam atormentadosKorviamme sen sävel piinaa
Privando a liberdade, dando origem a receiosRiistäen vapautemme, synnyttäen pelkomme
Faz-nos sentir pena esquecerSaa meidät säälin unohtamaan
Ele ecoa nas paredesSe kaikuu seinämistä
Se espalha pelo arIlman halki kiirii
Perdeu a última esperançaMenetetty toivo viimeisten
Montes ao redor de suas presas, a próxima greveVuoret ympäröivät saalistaan, seuraavaksi iskevät
Onde alguém pode viver aqui?Mistä kukaan täällä elää?
Onde encontrar o caminho a seguir?Mistä löytää tien eteenpäin?
Lobos continuam sendo as vítimas da fraquesaSusille jäävät uhreiksi heikot
Que fortemente recebem os lobosVahvat saavat susien tahdon
Olhos seguem cegamente os sonsSilmät sokeina seuraamme ääniä
Só o mal da natureza humana para viverVain ihmisluonto pahuudesta elää
Instinto assume quando a mente se volta para a escuridãoVaisto ottaa vallan kun mieli kääntyy mustaan
Não aparece a andar debaixo dos nossos pésEi näy taivalta jalkojemme alla
Um lobo vestindo umatúnica, auxiliada por uma desesperadaSuden loimi yllään, epätoivo apunaan
Logo, a primeira pega a armaPian ensimmäinen tarttuu aseeseen
Põe fim à blasfêmia e a loucuraTekee lopun jumalanpilkasta ja hulluudesta
Quando o último é culpado de assassinatoKun viimeinenkin syyllistyy murhaan
Estes caminhosNäillä hyisillä poluilla
Quando escurosMinne pimeässä ryömimme
Lá animais vagueiamSinne pedot vaeltavat
Apresentamos o nosso papelOlemme esittäneet roolimme
Ele ecoa nas paredesSe kaikuu seinämistä
Se espalha pelo ar em esperança perdidaIlman halki kiirii menetetty toivo
Ouça o grito de pessoas condenadasKuule tuomittujen huuto
A luz revela a respingos de sangue na neveValo paljastaa veriroiskeet lumessa
Nossas ações refletem o nosso destino da viagemTeoistamme heijastuu matkamme määränpää
Não.. em agosto há morteEi elo kohtaa kuolemaa
O sofrimento não pode pararKärsimyksen voi lopettaa
O medo da naturezaLuontoamme pelkään
Mas quanto mais eu não posso silenciar os gritos de..Vaan enää en voi huutoja vaientaa
E a sombra da chuva do passado nos puneNiin sade viimeiset varjonsa langettaa
Alteradas para a vasta extensão do cemitérioLakeudet muuttunett hautausmaiksi
Sob os sobreviventes do céu, mesmo do desertoSaman taivaan alla selviytyjät erämaan
Desde antes da guerra, a memória dos toalhetes de ventoSodan muiston tieltään tuuli pyyhkii
Ele ecoa nas paredesSe kaikuu seinämistä
Se espalha pelo ar em esperança perdidaIlman halki kiirii menetetty toivo
Já condenado em um sonho em que eu ouvi o gritoJo unessa kuulen tuomittujen huudon