Kalmankaunis

Kuolleeksi pistin
liiaksi ilkeän ivansa antoi
kuolleeksi pistin
mustat pilvet päälleni toi

Vaan nyt on vainaa
hiljennyt suu

Painot jaloissa
rantaveteen talteen laitoin
painot jaloissa
jäätyi järvi vaan jään läpi
yhä nähdä sen voin

Niin kaunis
kiihotun pelkästä katseesta ruumiin
niin kaunis
kevät kun koittaa sen luokseni saan

Huhtikuun aurinko jään pois sulattaa
ja ruumiin turvonneen rannalle tuo
himo kuin liekki mua sisältä polttaa
ja huulille ruumiin suudelman tuon

Kalmankaunista silmäni nuolee
kaikki on hyvin kun omani saa
kevät meidät syliinsä sulkee
ja katsoo kuin mies lempii näin rakastaan

Kalmankaunis...
kalmankaunis...