Kuuleeko Kukaan
Pää täyteen, on helppoa kivaa
Mutkat suoristuu ja maailma on sinulle kaunis
Ilta laskee verhonsa eteen, hetken huuma on vahvinta valuuttaa
On siis täysin turha olettaa, et ulos pääsy olis luvassa
Vaikka koittanut olen antaa aikaa
Vie mut pois tahdon paikkaan jossa hengähtää
Ei riitä vain että sulkee silmänsä kaiken keskellä
Vie pois, polta siltani kadota jälkeni, tämä kaupunki vaatinut on
Osansa, nyt mun on pakko lähteä
Sillä kuule mun huudot kun jää heikko pettää, en halua paeta
Todellisuutta, ainoastaan hengittää
Syvä huokaus hiljaisuuden rikkoo, sanat tahtomattaan uupuu
Siivet liian suuret tähän häkkiin ja se minua ahdistaa, näin se
Maailma keinuttaa omaa lastaan
On siis täysin turha olettaa, et muutosta olisi luvassa
Vaikka koittanut olen antaa aikaa
Vie mut pois tahdon paikkaan jossa hengähtää
Ei riitä vain että sulkee silmänsä kaiken keskellä
Vie pois, polta siltani kadota jälkeni, tämä kaupunki vaatinut on
Osansa, nyt mun on pakko lähteä
Sillä kuule mun huudot kun jää heikko pettää, en halua paeta
Todellisuutta, ainoastaan hengittää, ainoastaan hengittää, ainoastaan
Hengittää, hengittää
Vie mut pois tahdon paikkaan jossa hengähtää, joten vie mut pois
Vie pois, polta siltani kadota jälkeni, tämä kaupunki vaatinut on
Osansa, nyt mun on pakko lähteä
Sillä kuule mun huudot kun jää heikko pettää, en halua paeta
Todellisuutta, ainoastaan hengittää
Onko toiveeni siis turhaa vain ajanhukkaa kaikki tää, kuuleeko kukaan
Alguém Escuta?
Cabeça cheia, é fácil se divertir
As curvas se endireitam e o mundo é lindo pra você
A noite cai com seu véu, a embriaguez do momento é a moeda mais forte
Então é totalmente inútil supor que a saída esteja garantida
Mesmo que eu tenha tentado dar tempo
Me leve embora, quero um lugar pra respirar
Não basta só fechar os olhos no meio de tudo
Me leve, queime minhas pontes, desapareça com meu rastro, essa cidade exigiu
Sua parte, agora eu preciso ir
Pois ouça meus gritos quando a fraqueza me trai, não quero fugir
Da realidade, apenas respirar
Um profundo suspiro quebra o silêncio, as palavras se esgotam sem querer
As asas são grandes demais pra essa jaula e isso me sufoca, assim é
O mundo embala seu próprio filho
Então é totalmente inútil supor que haverá mudança
Mesmo que eu tenha tentado dar tempo
Me leve embora, quero um lugar pra respirar
Não basta só fechar os olhos no meio de tudo
Me leve, queime minhas pontes, desapareça com meu rastro, essa cidade exigiu
Sua parte, agora eu preciso ir
Pois ouça meus gritos quando a fraqueza me trai, não quero fugir
Da realidade, apenas respirar, apenas respirar, apenas
Respirar, respirar
Me leve embora, quero um lugar pra respirar, então me leve embora
Me leve, queime minhas pontes, desapareça com meu rastro, essa cidade exigiu
Sua parte, agora eu preciso ir
Pois ouça meus gritos quando a fraqueza me trai, não quero fugir
Da realidade, apenas respirar
É meu desejo então inútil, só uma perda de tempo tudo isso, alguém escuta?