395px

A Casa Azul

Olavi Uusivirta

Sininen Huvimaja

Me tultiin Vaalimaalle,
kaalimaalle kaveriporukanlla palattiin.
Sut olin tuntenut jo pitkän aikaa
ja taikaa kai ilmassa oli, mä tunsin niin.
Pikku patikkaretki tehdä päätettiin, niin me frendeille sanottiin.
Oli kai kesän kuumin päivä,
putkiradiossa uhkailtiin.

Ei kukaan nähnyt mitä tapahtui toisaalla,
sen sinisen huvimajan katoksen alla.
Aurinko paistoi ja kaatamalla
alkoi kohta sataa ja muistan vain sen...

Kun me vihdoin suunniteltiin.
Suunniteltiin että Pohjantähdellä,
suunnistettaisin
suunnistettisiin ja varmaan silloin me.
Suuret unelmamme toisiinsa kiedottaisiin
ja ehkä siinä sivussa vielä vähän
suunnistettaisiin ja varovasti suudeltaisiin.

Joutui päivämme illaksi varkain, vaihtui aurinko tähtiin
ja järki tunteisiin.
Kirkas suviyö taivasalla oli elämän kevät ja silloin luvattiin.
Vaikka liittoja muita, ja muita suita,
tää elämä yhteen jos tois.
Niin ei iltamme yhteinen, eikä ystävyys sammu pois.

Vielä hetki sinisellä huvimajalla.
Sinisten ja punaisten tähtien alla.
Valtakunta prinssillä ja sen prinsessalla.
Muistan vain silmät ja tähdet ja sen...

Kun me vihdoin suunnitelitin...

A Casa Azul

Chegamos em Vaalimaa,
com a galera, voltamos pra casa.
Eu já te conhecia há um tempão
E havia uma mágica no ar, eu sentia isso.
Decidimos fazer uma trilha, assim dissemos pros amigos.
Era o dia mais quente do verão,
E no rádio estavam ameaçando.

Ninguém viu o que aconteceu em outro lugar,
Debaixo do toldo daquela casa azul.
O sol brilhava e de repente
Começou a chover e só lembro disso...

Quando finalmente planejamos.
Planejamos que na Estrela do Norte,
navegaríamos
navegaríamos e com certeza naquela hora.
Nossos grandes sonhos se entrelaçariam
E talvez, no meio disso, ainda um pouco
navegaríamos e nos beijaríamos com cuidado.

Nosso dia se transformou em noite às escondidas, o sol trocou por estrelas
E a razão se misturou com os sentimentos.
A clara noite de verão sob o céu era a primavera da vida e então prometemos.
Apesar de outros laços, e outros beijos,
essa vida se entrelaça se um dos dois.
Assim, nossa noite não é só nossa, e a amizade não se apaga.

Mais um momento na casa azul.
Debaixo das estrelas azuis e vermelhas.
Um reino com o príncipe e sua princesa.
Só lembro dos olhos e das estrelas e disso...

Quando finalmente planejamos...

Composição: