Julma Syyskuu

Setembro Cruel

Julma Syyskuu

Eu encaro o rio e não consigo mover meus pés.Tuijotan koskeen enkä saa jalkojani liikkumaan.
Pergunto a mim mesmo, por que mais uma vez, com a chegada do outono, fico aqui.Kysyn itseltäni, miksi taaskin syksyn tullen tänne jään.

É cruel quando setembro chega.Julmaa on, kun iskee syyskuu.
As árvores enferrujam, a luz desaparece.Puut ruostuu, valo katoaa.

Ainda ouço a voz: a sombra do verão passado sussurraÄänen vielä kuulen: menneen kesän varjo kuiskaa
com lábios frios uma metáfora reconfortantekylmettynein huulin lohdullisen vertauskuvan
sobre o sol cansado, que quer adormecer no sono do inverno.väsyneestä auringosta, joka talviuneen tahtoo nukahtaa.

É cruel, assim continua setembro.Julmaa on, näin jatkuu syyskuu.
Dedos frios se agarram ao meu pescoço.Kylmät sormet niskaan tarttuu.

Cruel, setembro sem fim.Julma, loppumaton syyskuu.
A terra adormece, a lua dorme.Maa sammuu, nukkuu kuu.
O céu frio vigia sozinho.Kylmä taivas yksin valvoo.
Feche os olhos.Sulje silmät.